1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15
   

Uudet kurssisisällöt

Nämä ovat uuden syksyllä 2016 voimaan tulleen opetussuunnitelman mukaiset kurssisisällöt ja ne koskevat lukuvuonna 2017-2018 1. vuoden ja 2. vuoden opiskelijoita .

Äidinkieli ja kirjallisuus

 

Suomen kieli ja kirjallisuus ‑oppimäärä
 

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen kielen taitoa, moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä erityisesti suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. Opetus syventää opiskelijan käsitystä kielitaidon, kielitietoisuuden, omien kielten ja kulttuurien merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteisöille. Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielen asema kansalliskielinä sekä suomen kielen asema Suomen enemmistökielenä ja opetuksen kielenä sekä saamen kieli maan alkuperäiskansan kielenä. Suomen kieli on sekä opetuksen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta sekä tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen kielen ja kirjallisuuden opintoja korkea-asteella.

 

Opetuksessa toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja teksti-, puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Kokonaisteosten lukeminen ja laajojen tekstien kirjoittaminen kuuluvat kurssien sisältöihin.

Opetuksen tavoitteet

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää ja monipuolistaa suomen kielen taitoaan sekä teksti- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen itsensä ilmaisemiseen ja vuorovaikutukseen
  • syventää ja monipuolistaa tietojaan kielestä, kauno- ja tietokirjallisuudesta, mediasta sekä vuorovaikutuksesta ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä
  • syventää monilukutaitoaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä ja tekstikokonaisuuksia tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista
  • monipuolistaa vuorovaikutusosaamistaan siten, että osaa eritellä ja arvioida erilaisia vuorovaikutustilanteita ja -suhteita tietoisena niiden konteksteista, niihin liittyvistä vuorovaikutusilmiöistä ja -taidoista sekä vuorovaikutusetiikasta
  • ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden, tiedon- ja tieteenalojen kielen merkityksen ja hallitsee yleiskielen normit
  • syventää kielen ja kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa ja identiteettiään 
  • osaa kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä sekä etsiä ja valikoida tilanteeseen sopivan tietolähteen
  • ymmärtää ja noudattaa tekijänoikeuksia ja käyttää lähteitä oikein
  • osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti kaikilla oppimäärän osa-alueilla sekä ymmärtää digitaalisuuden vaikutuksia kieleen, teksteihin ja vuorovaikutukseen
  • nauttii kielestä ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuutta sekä ymmärtää niiden historiallisten juurten merkityksen ja näkyvyyden nykykulttuurissa.

 

Arviointi

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteista johdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana.

 

 

 

 

Pakolliset kurssit

Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

 

Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyvät. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa ympäristöissä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • oppii hahmottamaan tekstejä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksina
  • kehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja
  • monipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta, lukemisesta ja puhumisesta vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä
  • syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana
  • lisää tietojaan ja taitojaan puhumisesta ja ryhmäviestinnästä.

 

Keskeiset sisällöt

  • oman viestijäkuvan kehittyminen puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana
  • tekstin käsite ja tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit ja niiden yhdistelmät
  • tekstikokonaisuuden rakentuminen, tekstien tavoitteen, kontekstin, sisällön, rakenteen ja näkökulmien erittely sekä tiedon soveltaminen omaan ilmaisuun
  • tekstien monimuotoisuus, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassa
  • tekstien moniäänisyys
  • proosan erittely ja tulkinta: fiktiiviset ja faktatekstit, erityisesti romaanien ja novellien analyysi
  • tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittaukset
  • tekstien referointi, kommentointi ja aineiston pohjalta kirjoittaminen sekä yhdessä kirjoittaminen
  • ryhmäviestintätaidot ja ryhmädynamiikka tavoitteellisessa ryhmäkeskustelussa

 

Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI2)

Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielen vaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan siitä, mikä merkitys kielellä ja kulttuurilla on yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää kieli- ja tekstitietoisuuttaan sekä ymmärtää kielen ja kirjallisuuden yhteiskunnallisen, yksilöllisen, yhteisöllisen ja merkityksiä rakentavan tehtävän
  • oppii ymmärtämään kielen rakenteita ja käyttämään kieliopillisia käsitteitä tekstejä eritellessään
  • ymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossa
  • ymmärtää Suomen kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden, äidinkielen ja kielitaidon sekä tiedon- ja tieteenalojen kielten merkityksen
  • oppii suunnittelemaan, muokkaamaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä, antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä arvioimaan puhe- ja kirjoitustaitojaan.

 

Keskeiset sisällöt

  • kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa
  • kielen rakenteiden ja muiden merkityksiä rakentavien ilmaisutapojen analyysi, kielen metaforisuus
  • suomen kielen vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, kirjakielen normit, kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys, kielten elinvoimaisuus
  • kurssin teemaan liittyviä fiktiivisiä ja faktatekstejä
  • kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta, jäsentely, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely
  • informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen sekä palautteen antaminen ja vastaanottaminen

 

Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • harjaantuu lukemaan fiktiivisiä tekstejä analyyttisesti ja eläytyen sekä omaa lukemistaan reflektoiden
  • syventää käsitystään kaunokirjallisuudesta ja sen vaikutuskeinoista
  • monipuolistaa taitoaan eritellä ja tulkita kaunokirjallisuutta sopivaa käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen ja oppii perustelemaan tulkintaansa
  • oppii ymmärtämään kielen poeettista luonnetta
  • syventää ryhmäviestintätaitojaan.

 

Keskeiset sisällöt

  • kaunokirjallisuuden lajit sekä niiden moninaisuus ja muuttuvuus
  • monitulkintaisuus, kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kaunokirjallisuudessa ja omissa teksteissä
  • proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta, erityisesti näytelmien ja runojen analyysi
  • monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi teatterin, elokuvan ja taidekuvien erittelyä ja tulkintaa
  • kirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen
  • tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia ryhmätaitojen näkökulmasta

 

Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)

Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekä vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan
  • osaa perustella niin kirjoittajana kuin puhujanakin monipuolisesti näkemyksiään
  • oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja esimerkiksi ideologisista ja eettisistä lähtökohdista
  • osaa tarkastella kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta ja kulttuurista merkitystä.

 

Keskeiset sisällöt

  • vaikuttamisen ja argumentoinnin tavat sekä retoriset keinot
  • vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot
  • tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot, tiedon- ja tieteenalojen puhetavat ja näkökulmat, tiedonhankinta ja -hallinta, viestinnän eettisyys
  • sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikki
  • kantaa ottavan ja vaikuttavan kauno- ja tietokirjallisuuden keinoja ja lajeja
  • argumentointitaidot, kantaa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen harjoittelu

 

Teksti ja konteksti (ÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • oppii tarkastelemaan tekstejä niiden maantieteellisissä, kielellisissä, ajallisissa ja kulttuurisissa konteksteissa ja suhteessa muihin teksteihin
  • oppii erittelemään tekstien tyylipiirteitä
  • kehittää ja laajentaa omia suullisia ja kirjallisia ilmaisutapojaan
  • tuntee suomalaisen kaunokirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia sekä teemoja ja osaa sijoittaa ne kulttuurikontekstiinsa.

 

Keskeiset sisällöt

  • tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä tekstin ilmestymisajankohdan että nykyajan kontekstissa
  • tyylin vaikutus tekstiin ja kielenhuoltoa tyylin näkökulmasta
  • suomalaisen ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia
  • kirjallisuusaiheisia kirjoitus- ja puhetehtäviä, esimerkiksi puheenvuoro, draama, essee

 

 

Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄI6) 

Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten ja kertomuksellisuuden näkökulmasta. Opiskelijan käsitys suomalaisesta nykykulttuurista ja sen moninaisuudesta syvenee. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • perehtyy ajankohtaisiin teksteihin ja ilmiöihin
  • syventää käsitystään kielen ja tekstien merkityksestä kulttuurissa
  • syventää käsitystään kertomuksista ja kertomuksellisuudesta kulttuurien keskeisenä ilmiönä sekä kerronnan ja ilmaisun keinoista
  • tuntee Suomen ja muiden maiden nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisiä teoksia ja teemoja
  • oppii toimimaan eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

 

Keskeiset sisällöt

  • ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiötä, esimerkiksi kielen ja tekstien muuttuminen digitaalisissa ympäristöissä, kieli ja identiteetti
  • monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit, elokuva, kuvat
  • kertomukset ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa ja muussa kulttuurissa, intertekstuaalisuus, kuten myytit ja klassikot nykykulttuurissa
  • nykyteosten käsittelyä, puhe- ja kirjoitustehtäviä kurssin teemoista sekä kielenhuoltoa
  • dialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka, myös verkossa

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄI7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puheyhteisöistä
  • syventää käsitystään vuorovaikutussuhteiden rakentumisesta, ylläpitämisestä ja jännitteistä
  • kehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa ja ylläpitää vuorovaikutussuhteita
  • kehittää viestintärohkeuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan
  • tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä
  • oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja eri näkökulmista.

 

Keskeiset sisällöt

  • vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteet
  • puhuttujen tekstien erittely, tulkinta, arviointi
  • kielellinen ja ei-kielellinen viestintä
  • arjen vuorovaikutustilanteet
  • esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat sekä argumentointitaidot niissä
  • esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu
  • puheviestinnän kulttuurisia piirteitä

 

Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8)

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnallisen keskustelun aiheisiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää taitojaan oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, lähteiden valinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä
  • varmentaa taitoaan valmistella sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä
  • kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia teemoja
  • löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun tuottamalla omaa tekstiä.

 

Keskeiset sisällöt

  • kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen ja viimeistely palautteen perusteella sekä yhdessä kirjoittaminen, tekstien jakaminen
  • tekstien ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelua sekä kielenhuoltoa
  • kirjoittaminen monipuolisen aineiston pohjalta, kuten fiktiivisten ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien pohjalta
  • mediatekstien tuottamista ja analyysia

 

Lukutaitojen syventäminen (ÄI9)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. Opiskelija harjaantuu tuottamaan tekstien tulkintoja sekä puhuen että kirjoittaen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisia tekstejä
  • syventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä, ominaisuuksista ja tekstilajeista
  • varmentaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan sekä lukustrategioitaan
  • syventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä ja puhetavoista.

 

Keskeiset sisällöt

  • tekstitiedon ja -analyysin syventäminen, kielen, kirjallisuuden, kuvan ja median käsitteiden käyttö tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa
  • fiktiivisten ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien analysointia eri näkökulmista
  • tekstikokonaisuuksien lukeminen, esimerkiksi esseiden, romaanien, novellien, tietokirjojen ja oppiaineen alaan kuuluvien tietotekstien lukeminen

 

Koulukohtaiset syventävät kurssit

Luova kirjoittaminen (ÄI 10)

Kurssilla kokeillaan ja harjoitellaan monenlaista fiktiivistä kirjoittamista opiskelijoiden toiveiden ja suuntautumisen mukaan: esim. proosaa, draamaa, lyriikkaa, sarjakuvaa ja journalistisia tekstejä. Perehdytään eri lajien kirjoittamisen keinoihin tekemällä vaihtelevia harjoituksia sekä itsenäisesti että yhdessä. Tavoitteena on tukea opiskelijan kirjoittamista ja itseilmaisua. Kurssilla on mahdollista myös kirjoittaa jokin laaja kokonaisuus ja saada siitä palautetta.

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Kieli kuntoon, kirjoittaja! (ÄI 11)

Kurssilla vahvistetaan yleiskielen osaamista ja kehitetään oppilaiden kykyä tuottaa asiatekstejä. Opetus lähtee oppilaiden yksilöllisestä tilanteesta ja tarpeesta ja perustuu yksilölliseen palautteeseen, joten kurssi soveltuu kaikille, jotka haluavat kehittyä kirjoittajina kohti ylioppilaskirjoitusten vaatimustasoa.

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

Ilmaisutaito (ÄI 12)

Kurssin tavoitteena on kehittää omaa ilmaisua ja kartuttaa esiintymistaitoja ja -rohkeutta. Opiskelu perustuu monipuolisiin ilmaisuharjoituksiin; harjoitellaan esimerkiksi rentoutumista, äänenkäyttöä, aistihavainnointia, improvisointia ja nonverbaalista ilmaisua. Työskentely on ryhmäkeskeistä. Kurssin aikana voidaan tehdä jokin esitysprojekti.

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Kurssia ei voi suorittaa osallistumatta opetukseen.

 

Lukion kirjallisuusdiplomi (ÄI 13)

Kurssi on tarkoitettu oppilaille, jotka harrastavat lukemista ja haluavat kehittää lukutaitoaan lukiovuosien aikana. Tavoitteena on tottua lukemaan kaunokirjallisuutta monipuolisesti, esimerkiksi eri aikakausilta, eri kulttuuripiireistä ja eri lajityypeistä. Kurssiin sisältyy 15 teoksen lukeminen. Teokset valitaan laajasta lukutarjottimesta, ja teosten tenttimiseen on tarjolla paljon vaihtoehtoisia tehtäviä. Diplomia saa suorittaa omaa tahtiaan koko lukioajan, mutta se kannattaa aloittaa jo ensimmäisenä vuotena.

Kirjallisuusdiplomista annetaan erillinen todistus.

Harrastuneisuuskurssi (ÄI 14)

 

Englanti

 

Opetuksen tavoitteet

Englannin kielen A-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

  • kehittyy englannin kielen käyttäjänä sekä toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassa niin paikallisissa, kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissä
  • ymmärtää englannin kielen merkityksen ja roolin kansainvälisen kommunikaation kielenä
  • osaa arvioida oman osaamisensa riittävyyttä jatko-opintojen näkökulmasta
  • osaa suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan varten työelämän ja kansainvälistymisen näkökulmista
  • saa kokemuksia laajempien englanninkielisten tekstien lukemisesta, tulkitsemisesta ja käsittelystä
  • osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B2.1 ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla 1–2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, oman osaamisen kehittämistä yksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimista. Kurssista 3 lähtien kiinnitetään enenevässä määrin huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen. Kursseilla 4–6 painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.

Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopia yhdessä. Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaa opetusta voidaan toteuttaa kaikilla kursseilla. Kursseilla harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta, joskin painotukset voivat vaihdella kursseittain.

Syventävät kurssit

Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää englannin kieltä eri tarkoituksiin. Kursseilla harjoitellaan tekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

Kursseihin voidaan integroida muihin opintoihin liittyvä laajahko kirjallinen tai suullinen englanninkielinen osuus tai kokonaisuus.

 

Pakolliset kurssit

Englannin kieli ja maailmani (ENA1)

 

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita, analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita englannin opiskelulle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Kurssilla pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta, englannin kieltä globaalina ilmiönä sekä kielitaitoa välineenä kasvattaa kulttuurista osaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin.

 

Ihminen verkostoissa (ENA2)

 

Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen, myös kansainvälisessä kontekstissa. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

 

Kulttuuri-ilmiöitä (ENA3)

 

Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä luova toiminta.

 

Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4)

 

Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta englannin kielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta.  Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa.

 

Tiede ja tulevaisuus (ENA5)

 

Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmista sekä englannin kielen asemaa kansainvälisenä tieteen ja teknologian kielenä. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista.

 

Opiskelu, työ ja toimeentulo (ENA6)

 

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä.

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

 

Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää englannin kieltä eri tarkoituksiin. Kursseilla harjoitellaan tekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroida muihin opintoihin liittyvä laajahko kirjallinen tai suullinen englanninkielinen osuus tai kokonaisuus.

 

Kestävä elämäntapa (ENA7)

 

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa englantia erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

 

Viesti ja vaikuta puhuen (ENA8)

 

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. 

 

Koulukohtaiset syventävät kurssit

Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA9)

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa ja tulkita englantia erilaisissa vaativissa tilanteissa. Kurssilla painotetaan kaikkia kielitaidon osa-alueita. Aihealueita ovat yhteismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja kulttuurien erilaisuus.

ARVIOINTI

Kurssi arvostellaan numeroin.

Kohti kirjoituksia (ENA10)

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Kurssin tavoitteena on tehostaa tekstin ja kuullun ymmärtämisen strategioita ja vahvistaa keskeisten rakenteiden hallintaa. Kurssin suunnittelussa otetaan huomioon opiskelijoiden tarpeet ja tavoitteet.

ARVIOINTI

Kurssi toteutetaan ½-kurssin laajuisena ja arvostellaan suoritettu/hylätty -merkinnällä.

Kansainvälisyyskurssi (ENA11)

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Opiskelija osallistuu aktiivisesti leirikoulun suunnitteluun ja toteutukseen tai muuhun hanketoimintaan. Tavoitteena on tutustua kohdemaan kulttuuriin, kieleen ja tapoihin ja valmistella aiheesta yksin tai ryhmissä eri tyyppisiä esityksiä.

ARVIOINTI

Kurssi arvostellaan suoritettu/hylätty -merkinnällä.

Ruotsi

 

Ruotsi, B1-oppimäärä

 

Opetuksen tavoitteet

 

Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B1.1 ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

 

Pakolliset kurssit

 

Pakollisilla kursseilla 1–2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, oman osaamisen kehittämistä yksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimista. Kurssista 3 lähtien kiinnitetään enenevässä määrin huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen. Kursseilla 4–5 painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.

 

Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopia yhdessä. Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaa opetusta voidaan toteuttaa kaikilla kursseilla. Kursseilla harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta, joskin painotukset voivat vaihdella kursseittain.

 

Minun ruotsini (RUB11)

 

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja.  Asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Pohditaan ruotsin kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Syvennetään vapaamuotoisia ja tuttavallisia matkailuun ja arkeen liittyviä vuorovaikutustaitoja. Käsiteltävät aihepiirit liittyvät nuorten omiin kiinnostuksen kohteisiin sekä tarpeisiin käyttää kieltä erityisesti suullisissa viestintätilanteissa.

 

Hyvinvointi ja ihmissuhteet (RUB12)

 

Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia käyttäen ja niistä suoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Kurssilla pohditaan eri näkökulmista, mitä on hyvä elämä ja mikä merkitys hyvinvoinnilla ja ihmissuhteilla on ihmisen elämässä. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

 

Kulttuuri ja mediat (RUB13)

 

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa eri medioita hyödyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisiin ja muihin pohjoismaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.

 

Monenlaiset elinympäristömme (RUB14)

 

Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovat kulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt, joita tarkastellaan ensisijaisesti nuorten näkökulmasta.

 

Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi (RUB15)

 

Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaan jatko-opintoja ja tulevaisuudensuunnitelmia. Tutkitaan mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön.

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää ruotsin kieltä eri tarkoituksiin. Kursseilla harjoitellaan tekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroida muihin opintoihin liittyvä kirjallinen tai suullinen ruotsinkielinen osuus tai kokonaisuus.

 

Viesti ja vaikuta puhuen (RUB16)

 

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

 

Kestävä elämätapa (RUB17)

 

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

 

Koulukohtaiset syventävät kurssit

Orientoiva kurssi (RUB8)

Ruotsin kielen opiskeluun valmentava kurssi. Kurssilla kerrataan ja vahvistetaan peruskoulussa opittua kieliainesta kuten keskeisiä kielioppirakenteita, sanavarastoa sekä kuullun ja luetun ymmärtämistaitoja.

ARVIOINTI

Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. Kurssi toteutetaan 0,5 kurssin laajuisena.

Abikurssi I (RUB9)

Ylioppilaskirjoituksiin valmistava kurssi. Kurssilla syvennetään kaikkia kielitaidon osa-alueita. Kielioppirakenteiden kertausta jatketaan. Lisäksi harjoitellaan kuullun ja luetun ymmärtämistä, laajennetaan sanastoa sekä kirjoitetaan kirjoitelmia. Opetuksen painopisteitä voidaan muuttaa ryhmän tarpeiden ja toiveiden mukaan.

ARVIOINTI

Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

Abikurssi II (RUB10)

Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin kielitaidon eri osa-alueita vahvistamalla. Kuullun ja luetun ymmärtämistä kehitetään, keskeisiä kielioppisääntöjä kerrataan ja sanastoa laajennetaan.

ARVIOINTI

Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. Kurssi toteutetaan 0,5 kurssin laajuisena.

Kansainvälisyyskurssi (RUB11)

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Opiskelija osallistuu aktiivisesti leirikoulun suunnitteluun ja toteutukseen tai muuhun hanketoimintaan. Tavoitteena on tutustua kohdemaan kulttuuriin, kieleen ja tapoihin ja valmistella aiheesta yksin tai ryhmissä eri tyyppisiä esityksiä.

ARVIOINTI

Kurssi arvostellaan suoritettu/hylätty -merkinnällä.

 

Vieraat kielet, B2 ja B3-oppimäärä

 

Opetuksen tavoitteet

 

Vieraan kielen B2-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

  • kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksi
  • kehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassa niin kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissä
  • osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon A2.2 (muut kielet) tai B1.1 (englanti) ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

 

Ensimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet kirjalliset vuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisen viestinnän osuus kasvaa vähitellen, mutta suullista viestintää harjoitellaan edelleen kaikilla kursseilla. Keskeistä on kehittää jokapäiväisen viestinnän perusvalmiuksia. Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessä sovittujen tai ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn. Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemällä kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Kursseilla tutustutaan eri tekstilajeihin. Oppiainerajat ylittävää opetusta voidaan toteuttaa eri kursseilla. Rakenteita opetellaan, harjoitellaan ja kerrataan joustavasti sopivien aihepiirien yhteydessä. Hyvien ääntämistottumusten vakiinnuttamiseen kiinnitetään huomiota alusta pitäen.

 

1. Elämän tärkeitä asioita

 

Kurssilla pohditaan opiskeltavan kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Kartoitetaan opiskelijan opiskeltavan kielen osaamista, analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Monipuolistetaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.

 

2. Monenlaista elämää

 

Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla.

 

3. Hyvinvointi ja huolenpito

 

Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

 

4. Kulttuuri ja mediat

 

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai ‑alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.

5. Opiskelu, työ ja tulevaisuus

 

Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

                            

6. Yhteinen maapallomme

 

Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta.

 

7. Kansainvälinen toiminta

 

Kurssilla hyödynnetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystä tutustumalla tai osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön tai työelämään tarvittaessa etäyhteyksiä hyödyntäen. Kielelliset tavoitteet määrittyvät toiminnan perusteella. Mahdollisesta osallistumisesta kansainväliseen toimintaan opiskelijat raportoivat yhdessä sovittavalla tavalla.

8. Viesti puhuen ja kirjoittaen

 

Kurssilla vankennetaan tuottamistaitoja, joita tarvitaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan erilaisten tekstilajien tuottamista ja tulkintaa. Kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

 

Vieraat kielet, B3-oppimäärä

 

Opetuksen tavoitteet

Vieraan kielen B3-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

  • kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksi
  • kehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassa niin kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissä
  • osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon A2.1 (muut kielet) tai B1.1/A2.2 (englanti) ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

 

Ensimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet kirjalliset vuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisen viestinnän osuus kasvaa vähitellen, mutta suullista viestintää harjoitellaan edelleen kaikilla kursseilla. Keskeistä on kehittää jokapäiväisen viestinnän perusvalmiuksia. Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessä sovittujen tai ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn. Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemällä kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Kursseilla tutustutaan eri tekstilajeihin. Oppiainerajat ylittävää opetusta voidaan toteuttaa eri kursseilla. Rakenteita opetellaan, harjoitellaan ja kerrataan joustavasti sopivien aihepiirien yhteydessä. Hyvien ääntämistottumusten vakiinnuttamiseen kiinnitetään huomiota alusta pitäen.

 

1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen

 

Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.

 

2. Matkalla maailmassa

 

Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä.

3. Elämän tärkeitä asioita

 

Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.

4. Monenlaista elämää

 

Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla.

 

5. Hyvinvointi ja huolenpito

 

Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

 

6. Kulttuuri ja mediat

 

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai ‑alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.

 

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus

 

Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

 

8. Yhteinen maapallomme

 

Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta.

SAKSA

Koulukohtaiset syventävät kurssit

Abikurssi (SAB29 / SAB39 )

Valmistautumista ylioppilaskirjoituksiin. Kerrataan kielioppia ja harjoitellaan kuullun- ja luetunymmärtämistä. Tehdään monipuolisia harjoituksia opitun kertaamiseksi.

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan suoritettu / hylätty -merkinnällä.

Kansainvälisyyskurssi (SAB210/SAB210)

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Opiskelija osallistuu aktiivisesti leirikoulun suunnitteluun ja toteutukseen tai muuhun hanketoimintaan. Tavoitteena on tutustua kohdemaan kulttuuriin, kieleen ja tapoihin ja valmistella aiheesta yksin tai ryhmissä eri tyyppisiä esityksiä.

ARVIOINTI

Kurssi arvostellaan suoritettu/hylätty -merkinnällä.

 

RANSKA

Koulukohtaiset syventävät kurssit

Préparation du bac (RAB29 / RAB39)

Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin tekstien, kirjoitelmien ja kuunteluiden avulla. Kerrataan aina tarvittaessa kielioppia.

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan suoritettu / hylätty -merkinnällä.

Kansainvälisyyskurssi (RAB210/RAB310)

Tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Opiskelija osallistuu aktiivisesti leirikoulun suunnitteluun ja toteutukseen tai muuhun hanketoimintaan. Tavoitteena on tutustua kohdemaan kulttuuriin, kieleen ja tapoihin ja valmistella aiheesta yksin tai ryhmissä eri tyyppisiä esityksiä.

ARVIOINTI

Kurssi arvostellaan suoritettu/hylätty -merkinnällä.

 

Matematiikka

 

Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Sillä on merkittävä tai ratkaiseva rooli muun muassa tieteissä, teknologiassa, taloudessa, yrittäjyydessä, terveydenhuollossa ja turvallisuudessa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen, ilmiöiden mallintamisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja.

 

Opetuksen lähtökohdat valitaan opiskelijoita kiinnostavista aiheista, ilmiöistä ja niihin liittyvistä ongelmista. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja, joissa opiskelijat työskentelevät yksin ja yhdessä. Opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijaa rohkaistaan myös käyttämään ajattelua tukevia kuvia, piirroksia ja välineitä sekä tuetaan opiskelijan taitoa siirtyä toisesta matemaattisen tiedon esitysmuodosta toiseen.

 

Opiskelijaa kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä.

 

Opiskelija harjaannutetaan käyttämään tietokoneohjelmistoja matematiikan oppimisen ja tutkimisen sekä ongelmanratkaisun apuvälineinä. Matematiikan opiskelussa hyödynnetään muun muassa dynaamisen matematiikan ohjelmistoja, symbolisen laskennan ohjelmistoja, tilasto-ohjelmistoja, taulukkolaskentaa, tekstinkäsittelyä sekä mahdollisuuksien mukaan digitaalisia tiedonlähteitä. Tärkeää on myös arvioida apuvälineiden hyödyllisyyttä ja käytön rajallisuutta. Edellä mainituista apuvälineistä käytetään jatkossa nimitystä tekniset apuvälineet.

 

Arviointi

 

Monipuolisella arvioinnilla ja kannustavalla palautteella tuetaan opiskelijan matemaattisen ajattelun ja itseluottamuksen kehittymistä sekä ylläpidetään ja vahvistetaan opiskelumotivaatiota. Arviointi ohjaa opiskelijaa kehittämään matematiikan osaamistaan ja ymmärtämistään sekä pitkäjänteisen työskentelyn taitoja. Sillä autetaan opiskelijaa kehittämään matemaattisten ratkaisujen esittämistä, tuetaan häntä käsitteiden muodostamisprosessissa ja ohjataan oman työn arvioimiseen. Onnistunut palaute auttaa opiskelijaa huomaamaan vahvuutensa sekä sen, mitä ja miten tietoja ja taitoja tulisi edelleen kehittää.

 

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota laskutaitoon, menetelmien ja teknisten apuvälineiden valintaan ja käyttöön sekä päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen.

 

Oppimäärän vaihtaminen

 

Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen kursseja luetaan hyväksi seuraavasti: MAA2 → MAB2, MAA3 → MAB3, MAA6 → MAB7 ja MAA8 → MAB4 ja MAA10 → MAB5. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän paikallisia syventäviä tai paikallisia soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, hänelle tulee järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä lyhyemmästä pitempään oppimäärään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

 

Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimäärää vaihtamatta. Tällöin kyseiset kurssit voidaan lukea hyväksi opiskelijan varsinaisen oppimäärän paikallisiksi syventäviksi tai paikallisiksi soveltaviksi kursseiksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

 

Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus

 

Matematiikan yhteisen opintokokonaisuuden tehtävänä on herättää opiskelijan kiinnostus matematiikkaa kohtaan muun muassa tutustuttamalla hänet matematiikan moninaiseen merkitykseen ihmiselle ja yhteiskunnalle sekä sen ainutlaatuiseen ja kiehtovaan olemukseen tieteenalana. Tässä opintokokonaisuudessa opiskelijalla on tilaisuus vahvistaa pohjaa matematiikan opinnoilleen ja nähdä matematiikka hyödyllisenä ja käyttökelpoisena selitettäessä ja hallittaessa muun muassa yhteiskunnan, talouden ja luonnon tapahtumia ja tilanteita.

 

Pakollinen kurssi

 

Luvut ja lukujonot (MAY1)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • pohtii matematiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta
  • kertaa ja täydentää lukualueet, kertaa peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskennan periaatteet
  • vahvistaa ymmärrystään funktion käsitteestä
  • ymmärtää lukujonon käsitteen
  • osaa määrittää lukujonoja, kun annetaan alkuehdot ja tapa, jolla seuraavat termit muodostetaan
  • saa havainnollisen käsityksen lukujonon summan määrittämisestä
  • osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion kuvaajan ja lukujonojen tutkimisessa sekä lukujonoihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

 

 

Keskeiset sisällöt

  • reaaliluvut, peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskenta
  • funktio, kuvaajan piirto ja tulkinta
  • lukujono
  • rekursiivinen lukujono
  • aritmeettinen jono ja summa
  • logaritmi ja potenssi sekä niiden välinen yhteys
  • muotoa , x ∈ℕ olevien yhtälöiden ratkaiseminen
  • geometrinen jono ja summa

 

 

   Matematiikan pitkä oppimäärä 

 

Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle ammatillisten ja korkeakouluopintojen edellyttämät matemaattiset valmiudet sekä matemaattinen yleissivistys. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.

Opetuksen tavoitteet

 

Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • saa myönteisiä oppimiskokemuksia ja tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä oppii niiden kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa
  • rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden kriittiseen arviointiin
  • ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedon esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä
  • oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena
  • kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan
  • harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä
  • harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustrategioita
  • osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä.

 

Pakolliset kurssit 

 

Polynomifunktiot ja -yhtälöt (MAA2) 

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita
  • osaa ratkaista toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkia ratkaisujen lukumäärää
  • osaa ratkaista korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua
  • osaa ratkaista yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomifunktion tutkimisessa ja polynomiyhtälöihin ja polynomiepäyhtälöihin sekä polynomifunktioihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

 

Keskeiset sisällöt

  • polynomien tulo ja muotoa olevat binomikaavat
  • 2. asteen yhtälö ja ratkaisukaava sekä juurten lukumäärän tutkiminen
  • 2. asteen polynomin jakaminen tekijöihin
  • polynomifunktio
  • polynomiyhtälöitä
  • polynomiepäyhtälön ratkaiseminen

 

Geometria (MAA3)  

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa
  • harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita                            
  • osaa ratkaista geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa ja geometriaan liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

 

Keskeiset sisällöt

  • kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus
  • sini- ja kosinilause
  • ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria
  • kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen

 

Vektorit (MAA4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin
  • osaa tutkia kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla
  • ymmärtää yhtälöryhmän ratkaisemisen periaatteen
  • osaa tutkia kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä vektoreiden tutkimisessa sekä suoriin ja tasoihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

 

Keskeiset sisällöt

  • vektoreiden perusominaisuudet
  • vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla
  • koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo
  • yhtälöryhmän ratkaiseminen
  • suorat ja tasot avaruudessa

 

 Analyyttinen geometria (MAA5)   

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille
  • ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja
  • syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia yksinkertaisia itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä
     | f(x) | = a  tai  | f(x) | = | g(x) |
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä pistejoukon yhtälön tutkimisessa sekä yhtälöiden, yhtälöryhmien, itseisarvoyhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisemisessa sovellusongelmissa. 

 

Keskeiset sisällöt

  • pistejoukon yhtälö
  • suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt
  • itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen
  • pisteen etäisyys suorasta

 

 Derivaatta (MAA6)  

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä
  • omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta
  • osaa määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat
  • osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot
  • tietää, kuinka rationaalifunktion suurin ja pienin arvo määritetään
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä raja-arvon, jatkuvuuden ja derivaatan tutkimisessa ja rationaaliyhtälöiden ja -epäyhtälöiden ratkaisemisessa sekä polynomi- ja rationaalifunktion derivaatan määrittämisessä sovellusongelmissa. 

 

Keskeiset sisällöt

  • rationaaliyhtälö ja ‑epäyhtälö
  • funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta
  • polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen
  • polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen

 

Trigonometriset funktiot (MAA7)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tutkii trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla
  • osaa ratkaista sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä
    sin f(x) = a  tai  sin f(x) = sin g(x)
  • osaa trigonometristen funktioiden yhteydet  ja 
  • osaa derivoida yhdistettyjä funktioita
  • osaa tutkia trigonometrisia funktioita derivaatan avulla
  • osaa hyödyntää trigonometrisia funktioita mallintaessaan jaksollisia ilmiöitä
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä trigonometristen funktioiden tutkimisessa ja trigonometristen yhtälöiden ratkaisemisessa ja trigonometristen funktioiden derivaattojen määrittämisessä sovellusongelmissa.

 

Keskeiset sisällöt  

  • suunnattu kulma ja radiaani
  • trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen
  • trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
  • yhdistetyn funktion derivaatta
  • trigonometristen funktioiden derivaatat

 

Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • kertaa potenssienlaskusäännöt mukaan lukien murtopotenssit
  • tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä
  • osaa tutkia juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla
  • osaa hyödyntää eksponenttifunktiota mallintaessaan erilaisia kasvamisen ja vähenemisen ilmiöitä
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden tutkimisessa ja juuri-, eksponentti- ja logaritmiyhtälöiden ratkaisemisessa sekä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktion derivaattojen määrittämisessä sovellusongelmissa.

 

Keskeiset sisällöt

  • potenssien laskusäännöt
  • juurifunktiot ja -yhtälöt
  • eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
  • logaritmifunktiot ja -yhtälöt
  • juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat

 

 Integraalilaskenta (MAA9) 

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita
  • ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan
  • osaa määrittää pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla
  • perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion ominaisuuksien tutkimisessa ja integraalifunktion määrittämisessä sekä määrätyn integraalin laskemisessa sovellusongelmissa.

 

Keskeiset sisällöt  

  • integraalifunktio
  • alkeisfunktioiden integraalifunktiot
  • määrätty integraali
  • pinta-alan ja tilavuuden laskeminen

 

Todennäköisyys ja tilastot (MAA10)   

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa havainnollistaa diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittää ja tulkita jakaumien tunnuslukuja
  • perehtyy kombinatorisiin menetelmiin
  • perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin
  • ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä
  • perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa sekä jakaumien tunnuslukujen määrittämisessä ja todennäköisyyksien laskemisessa annetun jakauman ja parametrien avulla.

 

Keskeiset sisällöt

  • diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma
  • jakauman tunnusluvut
  • klassinen ja tilastollinen todennäköisyys
  • kombinatoriikka
  • todennäköisyyksien laskusäännöt
  • diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma
  • diskreetin jakauman odotusarvo
  • normaalijakauma

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

 

Lukuteoria ja todistaminen (MAA11)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • perehtyy logiikan alkeisiin ja tutustuu todistusperiaatteisiin sekä harjoittelee todistamista
  • hallitsee lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin
  • osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla
  • syventää ymmärrystään lukujonoista ja niiden summista
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä lukujen ominaisuuksien tutkimisessa.

 

Keskeiset sisällöt

  • konnektiivit ja totuusarvot
  • geometrinen todistaminen
  • suora, käänteinen ja ristiriitatodistus
  • induktiotodistus
  • kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö
  • Eukleideen algoritmi
  • alkuluvut ja Eratostheneen seula
  • aritmetiikan peruslause
  • kokonaislukujen kongruenssi

 

 

Algoritmit matematiikassa (MAA12)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää algoritmista ajatteluaan
  • osaa tutkia ja selittää, kuinka algoritmit toimivat
  • ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan epälineaarisia yhtälöitä numeerisesti
  • osaa tutkia polynomien jaollisuutta ja osaa määrittää polynomin tekijät
  • osaa määrittää numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä algoritmien tutkimisessa ja laskutoimituksissa.

 

Keskeiset sisällöt

  • iterointi ja Newton-Raphsonin menetelmä
  • polynomien jakoalgoritmi
  • polynomien jakoyhtälö
  • Newton-Cotes-kaavat: suorakaidesääntö, puolisuunnikassääntö ja Simpsonin sääntö

 

 

Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan
  • osaa tutkia aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita
  • täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen
  • osaa tutkia lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion ominaisuuksien tutkimisessa ja derivaatan laskemisessa annetun muuttujan suhteen sekä epäoleellisten integraalien, lukujonon raja-arvon ja sarjan summan laskemisessa sovellustehtävissä.

 

Keskeiset sisällöt  

  • funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen
  • jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia
  • käänteisfunktio
  • kahden muuttujan funktio ja osittaisderivaatta
  • funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä
  • epäoleelliset integraalit
  • lukujonon raja-arvo, sarjat ja niiden summa

Koulukohtaiset syventävät kurssit

Kertauskurssi (MAA14)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • palauttaa mieleen pakollisten kurssien aikana opiskeltuja asioita
  • oppii paremmin hallitsemaan matematiikkaa kokonaisuutena

KESKEISET SISÄLLÖT

  • pakollisten kurssien aikana läpikäydyt asiat

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan numeroin

Kohti ylioppilaskirjoituksia (MAA15)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • valmentautuu vastaamaan ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan tehtäviin

KESKEISET SISÄLLÖT

  • aikaisempien ylioppilastutkintojen pitkän matematiikan kokeet

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä

 

Matematiikan lyhyt oppimäärä

 

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä ja monissa eri tieteissä.

 

Opetuksen tavoitteet

 

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä
  • saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään, oppii luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa ja rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen
  • hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatko-opinnoille
  • sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä
  • kehittää käsitystään matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta
  • harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa tarjoamaa informaatiota ja arvioimaan sen luotettavuutta
  • tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä
  • osaa käyttää kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna
  • osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä.

 

Pakolliset kurssit

Lausekkeet ja yhtälöt (MAB2)

 

 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä
  • ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet
  • vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomifunktion tutkimisessa ja polynomiyhtälöihin sekä polynomifunktioihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

 

Keskeiset sisällöt

  • suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus
  • ongelmien muotoileminen yhtälöiksi
  • yhtälöiden ja yhtälöparien graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen
  • ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen
  • toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

 

Geometria (MAB3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista
  • vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan
  • osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa ja geometriaan liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

 

Keskeiset sisällöt

  • kuvioiden yhdenmuotoisuus
  • suorakulmaisen kolmion trigonometria
  • Pythagoraan lause ja Pythagoraan lauseen käänteislause
  • kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen
  • geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa

 

Matemaattisia malleja (MAB4)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla
  • tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta
  • tutustuu ennusteiden tekemiseen mallien pohjalta
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomi- ja eksponenttifunktion ominaisuuksien tutkimisessa sekä polynomi- ja eksponenttiyhtälöiden ratkaisussa sovellusongelmien yhteydessä.

 

Keskeiset sisällöt

  • lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen
  • potenssiyhtälön ratkaiseminen
  • eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla
  • lukujonot matemaattisina malleina

 

Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja
  • arvioi erilaisia regressiomalleja mm. taulukkolaskentaohjelman avulla ja tekee ennusteita mallien avulla
  • perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa sekä diskreettien jakaumien tunnuslukujen määrittämisessä ja todennäköisyyslaskennassa.

 

Keskeiset sisällöt

  • diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen
  • regression ja korrelaation käsitteet
  • havainto ja poikkeava havainto
  • ennusteiden tekeminen
  • kombinatoriikkaa
  • todennäköisyyden käsite
  • todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä

 

Talousmatematiikka (MAB6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää prosenttilaskennan taitojaan
  • ymmärtää talouselämässä käytettyjä käsitteitä
  • kehittää matemaattisia valmiuksiaan oman taloutensa suunnitteluun
  • vahvistaa laskennallista pohjaansa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun
  • soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä laskelmien tekemisessä ja yhtälöiden ratkaisemisessa sovellusongelmissa.

 

Keskeiset sisällöt

  • indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
  • taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Matemaattinen analyysi (MAB7)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin
  • ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana
  • osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla
  • osaa määrittää sovellusten yhteydessä polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion kulun tutkimisessa ja funktion derivaatan sekä suljetun välin ääriarvojen määrittämisessä sovellustehtävissä.

 

Keskeiset sisällöt

  • graafisia ja numeerisia menetelmiä
  • polynomifunktion derivaatta
  • polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen
  • polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen suljetulla välillä

 

Tilastot ja todennäköisyys II (MAB8)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • vahvistaa ja monipuolistaa tilastojen käsittelytaitojaan
  • osaa määrittää tilastollisia tunnuslukuja ja todennäköisyyksiä jatkuvien jakaumien avulla hyödyntäen teknisiä apuvälineitä
  • osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa, todennäköisyysjakauman odotusarvon ja keskihajonnan määrittämisessä, todennäköisyyksien laskemisessa annetun jakauman ja parametrien avulla sekä luottamusvälin laskemisessa.

 

Keskeiset sisällöt

  • normaalijakauma ja jakauman normittamisen käsitteet
  • toistokoe
  • binomijakauma
  • luottamusvälin käsite

 

LYHYT MATEMATIIKKA / KOULUKOHTAISET KURSSIT

Kertauskurssi (MAB9)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on

  • parantaa opiskelijan taitoja hallita lukion lyhyen matematiikan oppimäärää
  • antaa oppilaalle aikaisempaa jäsentyneempi ja syvällisempi kuva opiskeltujen kurssien asioista

KESKEISET SISÄLLÖT

  • lukion pakollisten kurssien pääkohtien kertaaminen ja pääkohtien osaamisen ja ymmärtämisen syventäminen

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan numeroin.

Kohti ylioppilaskirjoituksia (MAB10)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on

  • on parantaa oppilaan itseluottamusta selviytyä lyhyen matematiikan ylioppilaskirjoituksista
  • parantaa oppilaan taitoja soveltaa aikaisemmin opittuja asioita erilaisissa tehtävissä

KESKEISET SISÄLLÖT

  • mahdollisemman monien aikaisempien vuosien ylioppilastehtävien ratkaiseminen

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan numeroin.

 

Fysiikka

Fysiikan opetus tukee opiskelijoiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään fysiikan merkitystä jokapäiväisessä elämässä, ympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opiskelijat kehittävät valmiuksiaan opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla. Opetuksessa sovelletaan fysiikkaa monipuolisissa tilanteissa, mikä edistää myös opiskelijoiden koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetus välittää kuvaa fysiikan merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa: fysiikkaa tarvitaan uusien teknologisten ratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaa opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä.

 

Fysiikan opetuksen tuella opiskelijan käsitykset fysiikan käsitteistä rakentuvat, ja opiskelija ymmärtää niitä kvalitatiivisella ja kvantitatiivisella tasolla. Opiskelijoiden aikaisemmat kokemukset, uudet havainnot ja näkökulmat muokkautuvat opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutuksessa johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi kohti fysiikan teorioiden mukaista käsitystä ympäröivästä todellisuudesta. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään muun muassa mallintamisen välineenä, tutkimusten tekemisessä ja tuotosten laatimisessa.

 

Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat ympäristöstä tehdyt havainnot. Kokeellisuus eri muodoissaan tukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojen oppimista ja luonnontieteiden luonteen hahmottamista. Opiskelijoiden oma kokeellinen työskentely kehittää työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa opiskelijoita fysiikan opiskeluun. Opiskelun edetessä tutkimisen taidot kehittyvät sekä kokonaisvaltaisesti että kunkin kurssin keskeisten sisältöjen osalta. Kokeellisessa työskentelyssä toimitaan työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti.

 

Opetuksen tavoitteet             

 

                             Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • saa ohjausta fysiikan osaamisensa tunnistamisessa, omien tavoitteiden asettamisessa, oppimishaasteiden kohtaamisessa ja fysiikan opiskelustrategioiden soveltamisessa
  • saa mahdollisuuksia perehtyä fysiikan soveltamiseen monipuolisissa tilanteissa, kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä
  • osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja kehittää kysymyksiä edelleen tutkimusten, ongelmanratkaisun tai muun toiminnan lähtökohdiksi
  • osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa
  • osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja koko tutkimusprosessia
  • osaa muodostaa, tulkita ja arvioida erilaisia malleja sekä käyttää niitä ilmiöiden kuvaamiseen ja ennusteiden tekemiseen
  • osaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida niitä kriittisesti fysiikan tietojensa avulla
  • osaa ilmaista johtopäätöksiä ja näkökulmia fysiikalle ominaisilla tavoilla
  • jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla
  • ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa
  • osaa arvioida fysiikan ja teknologian merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta.

 

Arviointi          

 

Arviointi kohdistuu fysiikan yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään ja tiedostamaan fysiikan osaamistaan. Kurssin arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen näyttöön ja opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin. Fysiikan tietoja ja niiden soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin, kuten selittämällä, graafisesti mallintamalla ja matemaattisia malleja käyttämällä. Erilaisten tuotosten lisäksi voidaan arvioida työskentelyn eri vaiheita, kuten kysymysten muodostamista, ongelmaratkaisuprosessin jäsennettyä kuvaamista ja tutkimisen taitoja. Arvioinnissa otetaan huomioon kokeellisen työskentelyn taidot sekä tiedon hankinnan ja käsittelyn taidot.

 

Pakollinen kurssi

 

Fysiikka luonnontieteenä (FY1)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa ja sen opiskelua kohtaan
  • ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta
  • osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita
  • tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista
  • osaa käyttää ja soveltaa liikeilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän ilmiöissä
  • osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa opiskelun tukena.

 

Keskeiset sisällöt

  • fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä
  • tutustuminen perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja syntyyn sekä aineen rakenteeseen
  • voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöt
  • tutkimukset ja mallintaminen fysikaalisen tiedon rakentumisessa
  • tulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Lämpö (FY2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa lämpöilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
  • osaa tutkia aineen termodynaamiseen tilaan ja olomuodon muutoksiin liittyviä ilmiöitä
  • syventää ymmärrystään energiasta fysiikan keskeisenä käsitteenä
  • kehittää valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan päätöksentekoon.

 

Keskeiset sisällöt

  • fysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa
  • lämpö ja lämpötila
  • kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine
  • kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia
  • mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde
  • energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta
  • tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointia ja suunnittelua

 

Sähkö (FY3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa sähköön liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
  • harjaantuu matemaattisessa mallintamisessa ja suureyhtälöiden käyttämisessä
  • osaa tutkia kokeellisesti sähköön liittyviä ilmiöitä ja osaa tehdä sähköopin perusmittauksia
  • osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tutkimusten tekemisessä.

 

Keskeiset sisällöt

  • fysiikan ja teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa
  • sähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Ohmin laki
  • yksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait
  • sähköteho ja Joulen laki
  • kondensaattori, diodi ja LED komponentteina
  • sähköstaattinen vuorovaikutus, Coulombin laki ja sähkökenttä
  • sähköturvallisuus, kytkentöjen tekeminen ja virtapiirien tutkiminen

 

Voima ja liike (FY4)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa voiman ja liikkeen käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
  • ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa
  • osaa tutkia kokeellisesti voimaan ja liikkeeseen liittyviä ilmiöitä
  • harjaantuu graafisten esitysten käyttämisessä ja tuottamisessa.

 

Keskeiset sisällöt

  • fysiikan merkitys yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudelle
  • vuorovaikutus liikkeen muutoksen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike
  • Newtonin lait, voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus
  • etä- ja kosketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus
  • liikeyhtälö
  • momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa
  • liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäykset
  • liike- ja potentiaalienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki
  • mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet

 

Jaksollinen liike ja aallot (FY5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa jaksollisen liikkeen ja aaltojen käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
  • perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä ja ääntä
  • osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.

 

Keskeiset sisällöt

  • fysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissa
  • tasainen ympyräliike
  • gravitaatiovuorovaikutus
  • harmoninen voima ja värähdysliike
  • aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen
  • aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interferenssi ja seisovat aallot
  • ääni aaltoliikeilmiönä
  • mallien ja simulaatioiden suhde todellisuuteen

 

Sähkömagnetismi (FY6)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa sähkömagnetismiin ja valoon liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
  • osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa
  • harjaantuu ilmaisemaan itseään fysiikalle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eri tietolähteiden argumentointia.

 

Keskeiset sisällöt

  • fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa
  • magnetismi, magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä
  • varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä
  • sähkömagneettinen induktio, magneettivuo, induktiolaki ja Lenzin laki
  • generaattori, muuntaja, vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran avulla
  • sähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, interferenssi ja diffraktio
  • tutkimuksen tai ongelmanratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen

 

Aine ja säteily (FY7)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa aineen ja säteilyn käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
  • syventää kokonaiskuvaa fysiikasta aineen ja maailmankaikkeuden rakennetta selittävänä tieteenä.

                                                                                              

Keskeiset sisällöt

  • näkökulmia fysiikan ja kosmologian kehittymiseen
  • energian kvantittuminen
  • sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonit
  • aaltohiukkasdualismi
  • atomiytimen rakenne
  • ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massan ekvivalenssi
  • radioaktiivisuus ja hajoamislaki
  • säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö
  • tiedonhankinta, esittäminen ja arviointi

 

KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI

Kertauskurssi (FY8)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • palauttaa mieleen aikaisempien kurssien aikana opiskeltuja asioita
  • valmentautuu vastaamaan ylioppilaskirjoitusten fysiikan tehtäviin

KESKEISET SISÄLLÖT

  • mekaniikka, lämpöoppi, aaltoliikeoppi, sähköoppi, moderni fysiikka,

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan numeroin.

SOVELTAVA KURSSI

Fysiikan työkurssi (FY9)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • perehtyy työturvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin fysiikan laboratoriotöissä
  • tutustuu lähemmin fysiikan mittausvälineisiin ja muihin laitteisiin
  • tutustuu fysikaalisten mittausten tekemiseen ja tulosten esittämiseen

KESKEISET SISÄLLÖT

oppilastöiden tekeminen eri fysiikan osa-alueilta, työselosteen laatiminen, virhearviointi

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Kemia

Kemian opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa ymmärtämään kemian ja sen sovellusten merkitystä jokapäiväisessä elämässä, ympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opiskelijat kehittävät valmiuksiaan opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla. Opetuksessa sovelletaan kemiaa monipuolisissa tilanteissa, mikä edistää myös opiskelijoiden koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetus välittää kuvaa kemian merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa: kemiaa tarvitaan uusien ratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaa opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä.

 

Kemian opetus tukee opiskelijoiden käsitteiden rakentumista sekä ilmiöiden ymmärtämistä siten, että niiden makroskooppinen, mikroskooppinen ja symbolinen taso muodostavat loogisen kokonaisuuden. Opiskelijoiden aikaisemmista kokemuksista ja havainnoista edetään ilmiöiden kuvaamiseen ja selittämiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä ja matemaattisesti. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään muun muassa mallintamisen välineenä, tutkimusten tekemisessä ja tuotosten laatimisessa.

 

Kemian opetuksen lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havainnointi ja tutkiminen. Kokeellisuus eri muodoissaan tukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojen oppimista ja luonnontieteiden luonteen hahmottamista. Opiskelijoiden oma kokeellinen työskentely kehittää työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa opiskelijoita kemian opiskeluun. Opiskelun edetessä tutkimisen taidot kehittyvät sekä kokonaisvaltaisesti että kunkin kurssin keskeisten sisältöjen osalta. Kokeellisessa työskentelyssä toimitaan kemikaali-, jäte- ja työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti. 

Opetuksen tavoitteet

Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • saa ohjausta kemian osaamisensa tunnistamisessa, omien tavoitteiden asettamisessa, oppimishaasteiden kohtaamisessa ja kemian opiskelustrategioiden soveltamisessa
  • saa mahdollisuuksia perehtyä kemian soveltamiseen monipuolisissa tilanteissa, kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä
  • osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja kehittää kysymyksiä edelleen tutkimusten, ongelmanratkaisun tai muun toiminnan lähtökohdiksi
  • osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia turvallisesti ja yhteistyössä muiden kanssa
  • osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja koko tutkimusprosessia
  • osaa käyttää erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä
  • osaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida niitä kriittisesti kemian tietojensa avulla
  • osaa ilmaista johtopäätöksiä ja näkökulmia kemialle ominaisilla tavoilla
  • jäsentää käsitystään jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöistä kemian käsitteiden avulla
  • ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa
  • osaa arvioida kemian ja siihen liittyvän teknologian merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta.

 

Arviointi

 

Arviointi kohdistuu kemian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään ja tiedostamaan kemian osaamistaan. Kurssin arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen näyttöön ja opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin. Kemiallisen tiedon ymmärtämistä ja soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin. Erilaisten tuotosten lisäksi voidaan arvioida työskentelyn eri vaiheita, kuten kysymysten muodostamista ja tutkimisen taitoja. Arvioinnissa otetaan huomioon kokeellisen työskentelyn taidot sekä tiedon hankinnan ja käsittelyn taidot.

 

Pakollinen kurssi

Kemiaa kaikkialla (KE1)

Tavoitteet 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan
  • kehittää valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun
  • osaa käyttää ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista jokapäiväisen elämän ja ympäristön ilmiöissä
  • osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen erilaisia kemian ilmiöitä sekä ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat
  • osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä aineen rakenteen malleja, jaksollista järjestelmää ja tietolähteitä.

 

Keskeiset sisällöt

  • kemian merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä
  • atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä pääpiirteissään
  • alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia
  • aineiden ominaisuuksien selittäminen aineen rakenteen, kemiallisten sidosten ja poolisuuden avulla
  • kysymykset tiedonhankinnan lähtökohtana
    • turvallinen työskentely, aineen erotusmenetelmät, aineiden ominaisuuksien tutkiminen, havainnointi ja johtopäätösten tekeminen

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

 

Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (KE2)   

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa orgaanisiin yhdisteisiin ja ainemäärään liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
  • osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen orgaanisiin yhdisteisiin, ainemäärään ja pitoisuuteen liittyviä ilmiöitä
  • ymmärtää, kuinka kemiallinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta
  • osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.

 

Keskeiset sisällöt

  • kemian merkitys hyvinvoinnin ja terveyden kannalta
  • orgaanisten yhdisteiden, kuten hiilivetyjen, happi- ja typpiyhdisteiden, rakenteiden mallintaminen ja kuvaaminen erilaisilla malleilla
  • avaruusrakenne ja isomeria
  • orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla
  • ainemäärä ja pitoisuus
  • työvälineiden ja reagenssien käyttö sekä liuosten valmistus
  • aineen rakenteen analyysimenetelmät, kuten spektroskopia

 

Reaktiot ja energia (KE3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa reaktioihin liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
  • osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin liittyviä ilmiöitä
  • ymmärtää aineen ja energian häviämättömyyden merkityksen kemiassa.

 

Keskeiset sisällöt 

  • kemian merkitys energiaratkaisujen ja ympäristön kannalta
  • kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen
  • epäorgaanisten ja orgaanisten yhdisteiden reaktioita sekä niiden sovelluksia
  • aineen häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa ja sen yksinkertainen laskennallinen käsittely
  • energian häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa, sidosenergia ja Hessin laki
  • kaasujen ominaisuudet ja yleinen tilanyhtälö 
  • reaktioiden tutkiminen kokeellisesti, titraus analyysimenetelmänä, tutkimustulosten käsitteleminen, tulkitseminen ja esittäminen

 

Materiaalit ja teknologia (KE4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa materiaaleihin ja teknologiaan liittyviä kemian käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöissä
  • osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen materiaaleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä
  • harjaantuu ilmaisemaan itseään kemialle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eri tietolähteiden argumentointia
  • osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa.

 

Keskeiset sisällöt

  • kemian merkitys teknologiassa ja yhteiskunnassa
  • metallien ja polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari
  • atomin ulkoelektronirakenne ja jaksollinen järjestelmä alkuaineiden jaksollisten ominaisuuksien selittäjänä
  • hapetusluvut ja hapetus-pelkistysreaktiot
  • sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi
  • kemiallisten reaktioiden laskennallinen soveltaminen
  • tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu
  • yhteistyön rooli kemiallisen tiedon tuottamisessa

 

Reaktiot ja tasapaino (KE5)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa reaktioiden ja kemiallisen tasapainon käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
  • osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen reaktioihin ja kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä
  • osaa käyttää laskennallisia ja graafisia malleja reaktionopeuden ja kemiallisen tasapainon kuvaamisessa, selittämisessä ja ennusteiden tekemisessä.

 

Keskeiset sisällöt

  • kemian merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa
  • kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavia tekijöitä
  • homogeeninen ja heterogeeninen tasapaino sekä tasapainotilaan vaikuttaminen
  • happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit ja puskuriliuokset
  • tasapainoon liittyvät graafiset esitykset
  • homogeenisen ja happo-emästasapainon laskennallinen käsittely
  • tutkimustulosten ja -prosessin arviointi

Koulukohtainen syventävä kurssi

Kertauskurssi (KE6)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on syventää lukion kurssien osaamista ja ymmärtämistä

KESKEISET SISÄLLÖT

lukion pakollisten kurssien pääkohtien kertaaminen ja pääkohtien osaamisen ja ymmärtämisen syventäminen kertaustehtävien ja vanhojen ylioppilastehtävien avulla

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Koulukohtainen soveltava kurssi

Laboratoriokurssi (KE7)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu

  • mahdollisimman moniin erilaisiin kemian tutkimus- ja määritys menetelmiin
  • oppii raportoimaan saamiaan tutkimustuloksia.

KESKEISET SISÄLLÖT

  • syvennetään aineiden ja kemiallisten ilmiöiden tuntemusta laboratoriotyöskentelyllä
  • työselostuksen laatiminen / tulosten käsittely joistakin suorittamistaan laboratoriotöistä
  • mahdollinen vierailu lähialueen laboratorioon

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

Historia

 

Historian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä ja edellytyksiä ymmärtää oman aikansa maailmaa sekä sen muutosprosesseja. Se antaa välineitä nykyisyyden ymmärtämiseen ja avaa näkökulmia tulevaisuuden kehityksen pohtimiseen. Kulttuurien tuntemusta edistävänä oppiaineena historia syventää yksilöllistä, kansallista, eurooppalaista ja globaalia identiteettiä sekä tukee opiskelijan kasvua aktiiviseksi ja moninaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi.

 

Opetuksen lähtökohtana on historian luonne tieteenalana. Huomiota kiinnitetään historiallisen tiedon rakentumisen perusteisiin ja tiedon luotettavuuden kriittiseen arviointiin sekä ilmiöiden moniperspektiiviseen selittämiseen. Historian opiskelu kehittää kykyä hankkia tietoa, erottaa oleellinen tieto epäolennaisesta ja käsitellä laajoja tietokokonaisuuksia. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden väliset riippuvuussuhteet sekä historian tiedon tulkinnallisuus ja sen käyttö yhteiskunnassa. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos, jatkuvuus, syy- ja seuraussuhteet sekä historiallinen empatia.

 

Historian opetuksessa tarkastellaan nykyisyyteen johtanutta kehitystä, ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä kulttuurin, vallankäytön ja talouden vuorovaikutusta. Perehdytään yksilön merkitykseen ja mahdollisuuksiin toimijana sekä pohditaan yksilöiden ja väestöryhmien toiminnan taustatekijöitä ja motiiveja historiallisissa konteksteissaan. Opetuksessa korostetaan ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitystä sekä demokratian ja kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia oman aikamme ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Suomen historiaa tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.

 

Opetuksen tavoitteet

 

Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee historian laaja-alaisuuden ja ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden monimuotoisuutta
  • hallitsee Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset prosessit taustoineen ja seurauksineen sekä osaa arvioida niiden merkitystä
  • ymmärtää nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historialliseen jatkumoon ja syventämään historiatietoisuuttaan
  • pystyy muodostamaan ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan sekä osaa toimia niitä edistävänä vastuullisena kansalaisena
  • osaa analysoida historiallisia ilmiöitä ja ihmisten toimintaa monipuolisesti kunkin ajan omista lähtökohdista
  • pystyy rakentamaan menneisyyttä koskevaa tietoa tarkoituksenmukaisia lähteitä käyttäen, arvioimaan sitä kriittisesti sekä ymmärtämään sen monitulkintaisuuden ja suhteellisuuden
  • osaa käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisessa ja arvioida kriittisesti historian käyttöä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona sekä muissa yhteyksissä
  • osaa soveltaa historian osaamistaan nykyisyyden ja tulevaisuuden kulttuuristen, yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden arvioimiseen ja nähdä niihin liittyviä vaihtoehtoisia ratkaisukeinoja.

 

Arviointi

 

Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historian tiedonalalle ominaisten tietojen ja taitojen hallinta sekä oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttaminen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat ja edistävät opiskelijan valmiuksia rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja historian tiedon käyttöä kriittisesti.

Kurssin arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön sekä opiskelijan kykyyn soveltaa opittua käytännössä, kuten taitoon käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisen välineenä ja valmiuksiin arvioida kriittisesti historian tulkintoja ja käyttöä.

 

Pakolliset kurssit

 

Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI1)

 

Kurssi tarkastelee yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta eurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä. Opetuksen näkökulma on nykyisyyden selittämisessä sekä historiallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssilla tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Kurssilla harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää ihmisen, luonnon ja yhteiskunnan välisen riippuvuussuhteen ja haasteet osana kestävää tulevaisuutta
  • ymmärtää eurooppalaisten kulttuuripiirien ja yhteiskuntien sekä globaalin talouden järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit
  • osaa analysoida väestökehityksen, talouden ja yhteiskuntarakenteiden välisiä riippuvuussuhteita ja haasteita
  • osaa arvioida kriittisesti tekniikan, tieteen ja muuttuvan informaation merkitystä ihmisten elinolojen muokkaajana
  • osaa tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista tietoa ja käyttää tiedon tuottamiseen monipuolista, kriittisesti arvioitua lähdeaineistoa.

 

Keskeiset sisällöt

 

Historia tieteenalana

  • historian tutkimus, tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö

 

Pyyntikulttuureista korkeakulttuureihin ja kauppavaltioihin

  • maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty
  • suurten jokilaaksojen kulttuurit
  • Välimeren talousalue ja yhteiskunnat antiikin aikana

 

Keskiajan talous ja yhteiskunta                        

  • feodaaliyhteiskunta         
  • keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki 

 

Maailmantalouden syntyminen

  • löytöretkien edellytykset ja seuraukset yhteiskunnille
  • kolonialismi ja globaalin talouden ensiaskeleet

                            

Teollistumisen edellytykset sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset

  • modernin tieteen ja teknologian kehitys, tuottavuuden kasvu ja elintason nousu
  • muutokset sukupuolten asemassa ja työjaossa
  • muuttoliikkeet ja ympäristövaikutukset

 

                             Modernin kulutusyhteiskunnan kehitys ja talouskasvun rajat

  • laajeneva hyvinvointi ja palveluyhteiskunnan synty
  • väestöllinen muuntuminen ja sen yhteiskunnalliset edellytykset ja vaikutukset
  • 2000-luvun verkottuva maailma

                            

Kansainväliset suhteet (HI2)

 

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään. Kurssilla analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisten taloudellisten ja ideologisten mallien näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat kilpailun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Kurssilla syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään kansainvälisiin suhteisiin liittyvien erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • hallitsee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön ja keskeisimmät teoreettiset selitysmallit
  • osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää propagandaa eri aikoina
  • osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen
  • osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä ja vaikutuksia
  • seuraa aktiivisesti mediaa, osaa tarkastella kriittisesti ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä sekä pystyy arvioimaan konfliktien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia.

 

Keskeiset sisällöt 

 

Kansainvälisen politiikan perusteet

  • historian käyttö politiikan välineenä
     

Kansallisvaltioiden huippukausi ja maailmansotien aika

  • imperialismin, nationalismin ja muiden aatteiden vaikutukset kansainväliseen politiikkaan ja yhteiskuntiin
  • ensimmäisen maailmansodan seuraukset
  • demokraattiset ja totalitaariset valtiot kansainvälisessä politiikassa
  • ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat
  • toinen maailmansota seurauksineen

 

Jakautunut maailma

  • kylmän sodan supervaltakilpailun ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset muodot
  • dekolonisaation merkitys ja vaikutukset
  • kylmän sodan päättyminen ja sen seuraukset

 

Keskinäisriippuvuuksien maailma

  • Lähi-itä ja muut konfliktialueet sekä vastakkainasettelujen monet muodot
  • maailman uudet valtakeskittymät ja niiden vuorovaikutussuhteet
  • YK ja muut kansainväliset rauhanrakentajat

 

Itsenäisen Suomen historia (HI3)

 

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan muotoutumisen kehityskulkuja sekä osaa pohtia tulevaisuuden mahdollisuuksia
  • hallitsee suomalaisen yhteiskunnan keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset ja niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään
  • osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan
  • ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään
  • pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan
  • osaa eritellä suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin eri aikoina kuuluneita ihanteita ja niihin liitettyjä mielikuvia sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.

 

Keskeiset sisällöt

 

Miten Suomesta tuli Suomi?

  • Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys sekä 1860-luvun murroskausi
  • kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset 1800- ja 1900-lukujen taitteessa

 

Suomen itsenäistymisprosessi ja itsenäisyyden alkuvuodet

  • itsenäistyminen kansainvälisessä kontekstissa
  • sisällissodan syyt ja seuraukset sekä eheyttämisen aika

 

Suomi kansainvälisissä konflikteissa

  • turvallisuuspoliittiset vaihtoehdot ennen toista maailmansotaa
  • Suomi toisessa maailmansodassa
  • Suomen sisäpolitiikka ja asema kansainvälisessä politiikassa kylmän sodan aikana ja sen jälkeen

 

Kohti nykyistä Suomea

  • yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio
  • kulttuuri, tiede ja osaaminen
  • kulttuurisesti monimuotoistuva ja kansainvälistyvä Suomi

 

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

 

Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI4)

 

Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssilla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee Euroopan keskeisen kulttuuriperinnön ja ymmärtää Euroopan kulttuuriin vaikuttaneita tekijöitä
  • osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia
  • osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan
  • kykenee analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
  • osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.

Keskeiset sisällöt

Antiikin kulttuuripiiri

  • kulttuurit ja elämäntavat
  • tieteen ensiaskeleet ja demokratian synty

 

Keskiajan kulttuuri

  • keskiaikainen maailmankuva
  • uskonto, kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus

 

Uuden ajan murros

  • renessanssi ja tiedon vallankumous
  • reformaation merkitys
  • itsevaltiuden ajan kulttuuri

 

Valistuksen aikakausi

  • luonnontieteellisen maailmankuvan kehitys
  • valistuksen aatepohja ja sen vaikutukset
  • ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen

 

Aatteiden ja teollistumisen aika

  • keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset
  • tiede uskonnon haastajana
  • porvariston vuosisata ja yhteiskunnalliset muutokset

 

Monimuotoinen nykyaika

  • massojen aika, populaarikulttuurin synty ja sen kaupallistuminen
  • kulttuurin globalisoituminen
  • sukupuoliroolien murros
  • tieteen kehitys ja median kasvava merkitys

 

 

Ruotsin itämaasta Suomeksi (HI5)

 

Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Kurssilla syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee suomalaista kulttuuriperintöä
  • hahmottaa Suomen historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen
  • kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta
  • tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
  • osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin.

 

Keskeiset sisällöt

 

Suomen alue ennen ristiretkiä

  • tutkimusmenetelmät ja käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä
  • rautakautinen heimoyhteiskuntien Suomi

 

Keskiaika

  • Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen
  • kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen
  • yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri
     

Uusi aika

  • reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta
  • Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen
  • sääty- ja maatalousyhteiskunta
  • kehittyvä talous
     

Ruotsista Venäjän osaksi

  • Suomen aseman muutos ja yhteiskunnalliset uudistukset Ruotsin ajan lopulla
  • Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty
  • kansallinen herääminen, sivistys, tiede ja taide

 

 

Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6)

 

Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien rakenteen muuttuessa. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • hallitsee kulttuurintutkimuksen peruskäsitteitä ja erilaisia tapoja jakaa maailma kulttuurialueisiin
  • tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissa suhteissa
  • ymmärtää tarkastelemansa kulttuuripiirin historiallisen kehityksen sekä sen arvojen ja elämäntapojen moninaisuuden ja osaa eritellä siihen vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa syntyneitä kulttuurisia eroja ja yhtäläisyyksiä
  • osaa analysoida esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä
  • osaa arvioida monikulttuurisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy erittelemään sille annettuja merkityksiä
  • osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä sekä eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita.

 

Keskeiset sisällöt

 

                             Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet

Kurssilla tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

  • Amerikan alkuperäiskulttuurit
  • Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
  • Aasian kulttuurit
  • Afrikan kulttuurit
  • arktiset kulttuurit
  • Latinalaisen Amerikan kulttuurit
  • Lähi-idän kulttuurit

 

Koulukohtaiset syventävät kurssit

 

Kansainvälinen politiikka (HI7)

 

Kurssilla tarkastellaan syvällisesti kansainvälistä politiikkaa ja Suomen aseman muuttumista maailmanpolitiikassa toisen maailmansodan jälkeen. Harjaannutaan seuraamaan maailman tapahtumia ja etsitään tietoja lehdistä, kirjallisuudesta, kartoista ja sähköisistä viestimistä.

 

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan numeroin, paitsi oppilas voi pyytäessään saada suoritusmerkinnän.

 

Sotahistorian kurssi (HI8)

Kurssilla käydään läpi sotahistoriaa. Kurssi painottuu enemmän oppilaiden omaan tekemiseen, mutta se pidetään kuitenkin normaalina luokkakurssina. Kurssilla tutustutaan oppilaiden kiinnostuksen mukaan sellaisiin sotiin, jotka eivät tule vahvasti esille pakollisilla historian kursseilla, tai vaihtoehtoisesti keskitytään sellaisiin ilmiöihin sodissa, joihin ei keskitytä muuten lukion historian kursseilla. Aseiden kehitystä voidaan myös ottaa esille. - Kurssin suoritustapana olisi oppilaiden tekemät työt eri sodista tai jostakin sodasta. Tämä työ voidaan toteuttaa esim. tutkielmana parityönä, tai mahdollisesti wiki-sivustona joko yksin tai parityönä. Tällä voidaan harjoitella myös historian tutkimusta ja tutkielman tekemistä.

ARVIOINTI

Kurssi arvostellaan S merkinnällä. Kurssille ei tarvitse ostaa erillistä kirjaa.

Kertauskurssi (HI9)

Kurssilla kerrataan historian valtakunnallisia kursseja.

Kurssi arvostellaan läsnäolon ja osallistumisen perusteella merkinnällä S.

 

Yhteiskuntaoppi

Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijan käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja antaa hänelle valmiuksia kasvaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneeksi aktiiviseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Kansalaisyhteiskuntaa, yhteiskunnan rakenteita ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisesta, eurooppalaisesta ja globaalista näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen sisällöistä.

 

Yhteiskuntaoppi luo opiskelijalle edellytyksiä kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen, arviointiin sekä tulevien kehityssuuntien ja vaihtoehtojen pohdintaan. Lisäksi se vahvistaa talousosaamista, oikeudellista ymmärrystä ja kannustaa aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Lähtökohtana on elävän kiinnostuksen herättäminen yhteiskunnallisiin asioihin ja maailman tapahtumiin. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisen ajattelun taitoihin, kuten monipuoliseen tiedon hankintaan, tiedon ja tilastollisten aineistojen kriittiseen tulkintaan sekä keskustelu- ja argumentointitaitoihin.

 

Yhteiskuntaopin opetuksen arvopohjassa korostuvat demokratian peruslähtökohdat, kuten tasa-arvo, sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mielipiteen vapaus ja aktiivinen kansalaisuus sekä työn ja yrittäjyyden arvostaminen.

 

Opetuksen tavoitteet

 

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää yhteiskunnan olemuksen ja muutoksen historiallisen kehityksen tuloksena
  • tuntee yhteiskuntaa koskevan tiedon muodostumisen perusteet sekä hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön
  • hallitsee Suomen yhteiskuntajärjestelmän, oikeusjärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat sekä osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin
  • pystyy rakentamaan vastuuntuntoisen, demokraattisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja erilaisuutta ymmärtävän yhteiskuntakäsityksen
  • tuntee vaikutusmahdollisuutensa demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla ja on motivoitunut toimimaan aktiivisena ja vastuullisena kansalaisena
  • pystyy hankkimaan monipuolista yhteiskunnallista ja ajankohtaista aineistoa eri lähteistä myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen sekä tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti sanallista, kuvallista ja tilastollista informaatiota
  • osaa muodostaa perusteltuja näkemyksiä arvosidonnaisista ja kiistanalaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä
  • osaa eritellä moniulotteisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä, vertailla yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen vaihtoehtoja sekä arvioida yhteiskunnallisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen erilaisia motiiveja ja vaikutuksia eri väestöryhmien kannalta.

 

 

Arviointi

 

Oppimisen arvioinnin lähtökohtana ovat yhteiskuntaopin tiedonaloille ominaisten tietojen, taitojen ja toimintatapojen hallinta sekä oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttaminen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat ja edistävät opiskelijan kykyä hallita keskeisiä käsitteitä ja suuria kokonaisuuksia sekä arvioida asioiden välisiä yhteyksiä, syy-seuraussuhteita ja niiden merkitystä.

 

Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön. Huomiota kiinnitetään opiskelijan tiedonhankintataitoihin, kykyyn ilmaista tietojaan ja argumentoida jäsentyneesti sekä taitoa arvioida ja tulkita kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota.

 

Pakolliset kurssit

 

Suomalainen yhteiskunta (YH1)

 

Kurssi perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Kurssi keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet paikallisella ja

      valtiollisella tasolla

  • tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot  ja -mahdollisuudet sekä

      kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta

  • pystyy tarkastelemaan yhteiskuntaa ja sen kehitystä analyyttisesti erilaisista näkökulmista
  • tuntee hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaan erilaisia hyvinvointimalleja Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa
  • osaa arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja yhteiskunnallisten päätösten perusteita paikallisella ja valtiollisella tasolla sekä niiden vaikutuksia eri väestöryhmien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kannalta.

 

 

Keskeiset sisällöt

 

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne

  • Suomen väestön demografinen ja sosiaalinen rakenne
  • väestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät

 

Oikeusvaltio ja sisäinen turvallisuus

  • kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet
  • oikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta

 

Hyvinvointi ja tasa-arvo

  • hyvinvointivaltion tehtävät ja voimavarat
  • pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoitus, edut ja haasteet
  • yhteiskunnallinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus

 

Valta, vaikuttaminen ja päätöksenteko

  • yhteiskunnallisen vallankäytön muodot
  • demokratia ja muut poliittiset järjestelmät
  • Suomen kunnallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmä
  • kansalaisyhteiskunnan vaikuttamiskeinot: vaalit, puolueet, järjestötoiminta ja aktiivisen kansalaisuuden merkitys
  • muuttuva mediakenttä

 

Taloustieto (YH2)

 

Taloustieteisiin pohjautuva kurssi johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kansalaisten, yritysten ja valtioiden näkökulmista. Kurssilla perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa tehdä taloudellisia päätöksiä, hallita omaa talouttaan ja tarkastella taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta ymmärtäen Suomen kytkeytymisen globaaliin talouteen
  • ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa
  • tuntee kansantalouden perusteet, keskeiset käsitteet ja teoriat sekä ymmärtää talouselämän rakenteita ja toimintaperiaatteita
  • osaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä argumentteja
  • osaa tarkastella talouspoliittisten ratkaisujen erilaisia vaihtoehtoja ja analysoida niiden taustoja ja vaikutuksia.

 

Keskeiset sisällöt

 

Kansantalous ja yksilön talous

  • talouden peruskäsitteet ja taloutta koskevan tiedon muodostaminen
  • oman talouden hoito
  • työnteko, yrittäjyys ja yritykset sekä niiden rooli kansantaloudessa 
  • kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien ja kansantalouden vuorovaikutus

 

Markkinat, suhdanteet ja talouselämä

  • vapaa kilpailu ja hinnanmuodostus
  • rahoituslaitokset, sijoittaminen ja riskien hallinta
  • talouden suhdannevaihtelut
  • työttömyys ja työvoimapula

 

Talouspolitiikka

  • talouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmat
  • verotuksen merkitys veronmaksajille sekä valtion ja kuntien taloudelle
  • talouspolitiikan keinot
  • politiikan ja markkinavoimien merkitys taloudellisessa päätöksenteossa

 

Kansainvälinen talous ja Suomi

  • globaalitalous
  • Suomen ulkomaankauppa ja sen merkitys
  • talouden tulevaisuudennäkymät

 

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3)

                                         

Kurssi perehdyttää Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen ja yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa. Kurssi aikana opitaan seuraamaan ajankohtaisia maailman tapahtumia. Se kannustaa osallistumaan erilaisia kansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan keskusteluun. Kurssin toteuttamisessa painotetaan tutkivaa oppimista, jossa hyödynnetään mediaa ja muita monipuolisia informaatiolähteitä.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • hahmottaa laaja-alaisesti Euroopan unionin toimintaa sekä osaa hankkia sitä koskevaa vertailevaa tietoa
  • ymmärtää vaikuttamismahdollisuutensa ja osaa toimia globaalikansalaisena
  • osaa eritellä Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja haasteita
  • osaa arvioida maailman globalisoitumisen vaikutuksia oman elämänsä ja Suomen taloudellisen ja poliittisen järjestelmän kannalta
  • osaa eritellä kansalaisten turvallisuuteen ja kansainväliseen turvallisuus-ympäristöön liittyviä uusia uhkia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia.

 

Keskeiset sisällöt

 

Eurooppalaisuus ja eurooppalainen identiteetti

  • arvot, poliittiset kulttuurit ja kulttuurinen moninaisuus
  • perusvapaudet ja kansalaisuus
  • Suomi ja Pohjoismaat Euroopassa

 

 Euroopan yhdentymisen tavoitteet ja toiminta

  • EU:n päätöksenteko ja yhteinen talous- ja rahapolitiikka sekä niiden haasteet
  • Suomi osana eurojärjestelmää
  • EU:n ja lähialueiden haasteet ja mahdollisuudet

 

Turvallisuus ja tulevaisuuden muuttuvat haasteet

  • Suomen turvallisuusympäristö ja turvallisuuspolitiikka sekä uudet turvallisuusuhat
  • kansainvälisen yhteisymmärryksen edistäminen ja Suomi
  • globalisaatio, ympäristö, väestö ja kestävä tulevaisuus

 

 

Valtakunnallinen syventävä kurssi

 

Kansalaisen lakitieto (YH4)

 

Kurssilla perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin. Tutustutaan tärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin sekä paneudutaan tavanomaisten oikeusasioiden hoitamiseen.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • hallitsee perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista
  • tuntee Suomen tuomioistuinlaitoksen ja kansalaisen kannalta merkittävät kansainväliset tuomioistuimet
  • osaa arvioida oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana sekä pystyy hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat
  • osaa etsiä ja käyttää keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä
  • osaa toimia oikein ja lainmukaisesti sekä osaa soveltaa lakitiedossa hankittuja tietoja ja taitoja.

 

Keskeiset sisällöt

 

Lakitiedon perusteet

  • peruskäsitteet ja oikeudellisen tiedon hankkiminen

 

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet

  • perheoikeus
  • työoikeus
  • kuluttajansuoja
  • velka, vakuudet ja maksukyvyttömyys
  • asuminen
  • muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin
  • tekijänoikeudet
  • ympäristöoikeus
     

Rikos- ja prosessioikeus

  • rikostutkinta ja syyteharkinta
  • oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot
  • rangaistukset
  • kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

Lakitiedon jatkokurssi (YH5)

Kurssilla jatketaan YH3-kurssia, eli lakitietoa. Kurssilla käsitellään ne aihe-alueet, jotka ovat jääneet YH3-kurssilla käymättä.

ARVIOINTI

Kurssi arvostellaan S merkinnällä, ja suoritusmerkinnän saa tehdyn portfolion perusteella, johon on lisätty kaikki kurssin aikana tehdyt tehtävät.

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

 

Yrittäjyyden perusteet 1 (YH6)

 

Tavoitteet

Kurssin aikana opiskelija tutustuu yrittäjyyden käsitteeseen ja erilaisiin yritysmuotoihin sekä yrittäjään toimijana liitettyihin ominaispiirteisiin ja määrittelyihin. Opiskelija pohtii henkilökohtaisia yrittäjyysominaisuuksiaan ja edellytyksiään mm. sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden näkökulmasta. Teoriaopetuksen lisäksi opiskelijat tutustuvat oman alueensa yrittäjyyteen ja yrittäjiin vierailemalla eri kohteissa sekä kuuntelemalla esityksiä oman yrityksen synnystä, toiminnasta ja kehittämisestä. Kurssi vahvistaa opiskelijan yrittäjyyteen liittyviä viestintä- ja tiedonhankintataitoja.  

Keskeinen sisältö

  • yrittäjyys ajattelu- ja toimintatapana
  • sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys
  • yrittämisen edellytyksiä ja toimintamuotoja
  • oman alueen yrittäjyyteen tutustuminen
  • yrittäjyyteen liittyviä aihepiirejä oppilaiden oman kiinnostuneisuuden pohjalta

Arviointi

Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä kokeen ja/tai oppilaan yritteliäisyyden ja aktiivisuuden perusteella.

 

Yrittäjyyden jatkokurssi 2 (YH7)

Tavoitteet

Kurssin aikana opiskelija tutustuu yrittäjyyteen monipuolisesti eri näkökulmista syventäen edellisen kurssin tietoja ja taitoja. Hän saa erityisesti tietoa yritysten taloudellisesta toiminnasta ja toimintaedellytyksistä. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus tutustua tarkemmin itseään kiinnostavaan yritykseen ja sen toimintaan.

Keskeinen sisältö

  • yrityksen perustaminen yritysideasta käytännön toimintaan, esim. resurssit ja riskit
  • budjetoinnin perusteita
  • kirjanpidon tehtävät, tuloslaskelman ja taseen laatimisen perusteita
  • mahdollisuuksien mukaan tutustumista kiinnostavaan yritykseen

 

 

Arviointi

Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä kokeen ja/tai oppilaan yritteliäisyyden ja aktiivisuuden perusteella.

 

 

Vuosi yrittäjänä (YH8)

Tavoitteet:

Tavoitteena on oppia yritystoiminnan perusteet sekä kokeilla omia kykyjään yrittäjänä.

Keskeinen sisältö

  • oppilaat perustavat oman kuvitteellisen tai toimivan yrityksen noin lukuvuodeksi ja oppivat yrittäjämäistä toimintatapaa
  • yrityksen pääpaino on oppilaiden tekemisessä ja yritystoiminnassa
  • tavoitteena on mahdollistaa kokeileva oppiminen ja vastuunotto omista asioista, myös toiminnan voitosta tai tappiosta

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

 

Uskonto

 

Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin sekä uskonnottomuuteen. Opetuksessa uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

 

Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista ja katsomuksista sekä auttaa ymmärtämään niistä käytävää keskustelua. Opiskelijoita ohjataan tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia analyyttisesti eri näkökulmista. Uskonnonopetus antaa valmiuksia oman maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arvioimiseen sekä uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin. Oppiaine tukee opiskelijan kasvua demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Uskonnonopetus ottaa erilaiset näkemykset huomioon ja kunnioittaa yksilöllisiä vakaumuksia.

 

Oppiaineessa hyödynnetään teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta sekä kulttuurin, yhteiskunnan ja taiteen tutkimusta. Lisäksi opetuksessa käytetään eri uskontojen omia lähteitä ja median välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia opiskeluympäristöjä, tieto- ja viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia sekä aktivoivia työtapoja.

 

 

 

Opetuksen tavoitteet

Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • kehittää uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää kulttuurista lukutaitoaan
  • tunnistaa uskontoihin ja kulttuureihin liittyvän pyhän ja sen vaikutukset ihmisen toimintaan
  • perehtyy uskontojen historialliseen ja ajankohtaiseen merkitykseen eri puolilla maailmaa
  • perehtyy oman uskonnon erityispiirteisiin ja kulttuurivaikutuksiin
  • ymmärtää uskontojen sisäistä moninaisuutta  
  • tuntee uskonnollisen kielen ja symboliikan erityispiirteitä
  • ymmärtää uskon ja tieteellisen tiedon suhdetta sekä tuntee uskontojen tutkimuksen keskeisiä näkökulmia ja menetelmiä
  • kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään
  • kehittää valmiuksia ymmärtää ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja toimia eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa
  • kunnioittaa ihmisoikeuksia ja osaa tarkastella uskontoja ja katsomuksia ihmisoikeusnäkökulmasta
  • kehittää valmiuksia toimia vastuullisena ja aktiivisena kansalaisena
  • hallitsee uskonnollisiin ja eettisiin kysymyksiin liittyviä ajattelu- ja keskustelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia.

 

Arviointi

Arviointi ohjaa ja kannustaa opiskelijoita oman oppimisprosessin pitkäjänteiseen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu uskontoihin liittyvään tiedon hallintaan, soveltamiseen ja arvioimiseen sekä katsomuksellisten dialogitaitojen hallintaan. Arvioinnissa korostuvat katsomukselliseen yleissivistykseen ja vuorovaikutukseen liittyvät taidot.

 

Evankelis-luterilainen uskonto

 

Pakolliset kurssit

 

Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UE1)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää uskonnollisten ja ei-uskonnollisten katsomusten luonnetta ja sisäistä monimuotoisuutta
  • osaa jäsentää uskontoa ilmiönä ja tuntee uskontojen tutkimusta
  • tuntee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä juuria, niiden keskeisiä piirteitä, kulttuuriperintöä ja vaikutusta yhteiskuntaan
  • osaa keskustella juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä
  • kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisissa ja monikulttuurisissa ympäristöissä ja työelämässä.

 

Keskeiset sisällöt

  • uskonto ilmiönä, uskonnon määrittely ja tutkiminen
  • nykyajan uskonnollisuus, sekularisaatio, uskonnottomuus ja uskonnonvapaus
  • maailman ja Suomen uskontotilanne
  • Lähi-idän monoteististen uskontojen kulttuuritausta, synty sekä niiden keskeiset ja yhteiset piirteet
  • pyhien kirjojen synty, asema, käyttö ja tulkintatavat juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa
  • juutalaisuuden ja islamin sisäinen monimuotoisuus, etiikka, elämäntapa, suhde yhteiskuntaan eri puolilla maailmaa sekä merkitys länsimaiselle kulttuuripiirille
  • ajankohtaisia katsomusten kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä

 


Maailmanlaajuinen kristinusko (UE2)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää kristinuskon merkitystä, kulttuurin, yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta
  • tuntee kristinuskon keskeiset suuntaukset ja niiden syntytaustan ja pystyy vertailemaan niiden keskeisiä piirteitä
  • perehtyy kristinuskon erilaisiin tulkintatapoihin ja ilmenemismuotoihin eri puolilla maailmaa
  • osaa analysoida ja arvioida ajankohtaista kristinuskoon liittyvää keskustelua.

 

Keskeiset sisällöt

  • kristinuskon asema ja vuorovaikutus ympäröivän kulttuurin kanssa eri puolilla maailmaa
  • katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen, erityisesti luterilaisen, kristillisyyden synty, erityispiirteet, eettinen ajattelu ja yhteiskunnalliset vaikutukset
  • karismaattinen kristillisyys ja kontekstuaalinen teologia
  • kristillisperäisten uskontojen pääpiirteet
  • uskonnon asema ja sen taustat eri puolilla Eurooppaa
  • ekumenia ja katsomusten dialogi
  • ajankohtaisia kristinuskoon liittyviä kysymyksiä ja niiden taustoja

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UE3)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneitä uskontoja osana yksilön ja yhteisön elämää sekä niiden vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan
  • tuntee Intiassa ja Kiinassa syntyneiden uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia länsimaissa
  • tietää luonnonuskontojen levinneisyyden ja keskeiset piirteet
  • perehtyy uusien uskonnollisten liikkeiden taustaan ja keskeisiin piirteisiin
  • kehittää valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä.

 

 

Keskeiset sisällöt

  • hindulainen maailmankuva ja elämäntapa sekä hindulaisuuden monimuotoisuus ja vaikutukset Intian kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan
  • Intian nykypäivän uskontotilanne
  • jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteet
  • buddhalainen elämäntapa sekä buddhalaisuuden opetukset, suuntaukset ja keskeiset vaikutukset Aasian kulttuureihin
  • Kiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset piirteet ja vaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan
  • Kiinan nykypäivän uskontotilanne
  • shintolaisuus Japanin etnisenä uskontona sekä uskontojen vaikutuksia yhteiskuntaan ja politiikkaan Japanissa
  • Aasian uskontojen vaikutus länsimaissa
  • luonnonuskontojen ja vodoun keskeiset piirteet ja levinneisyys
  • uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä

 

Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UE4)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen nyky-Suomessa
  • perehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä, kolmannella ja neljännellä sektorilla
  • ymmärtää, että tietoa uskonnoista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla
  • osaa analysoida uskonnonvapauteen ja uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen liittyvää ajankohtaista keskustelua
  • osaa toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä
  • kehittää valmiuksia osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin.

 

Keskeiset sisällöt

  • Suomen uskontotilanne, suomalainen uskonnollisuus ja sekularisaatio
  • uskonnollisten yhteisöjen muodot ja niiden suhde yhteiskuntaan
  • uskonnot yhteiskunnan muokkaajina Suomessa eri aikoina
  • uskontojen ja katsomusten välinen dialogi tämän päivän Suomessa
  • uskonto ja uskonnolliset yhteisöt suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessa lainsäädännössä, uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvät kysymykset
  • uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä ja taloudessa
  • uskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina
  • uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa
  • uskonnottomuus, uskontokritiikki ja uskonnoton tapakulttuuri Suomessa
  • osana kurssia voidaan toteuttaa vapaaehtoisprojekti tai perehtyä jonkin uskonnollisen yhteisön yhteiskunnalliseen toimintaan

 

 

Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UE5)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla sekä ajankohtaista tutkimusta
  • hahmottaa uskonnon ja taiteen suhdetta: uskonnollisen taiteen ja arkkitehtuurin merkitystä uskonnoissa ja uskontojen vaikutusta taiteen kehitykseen
  • perehtyy siihen, miten uskonnollisen taiteen kautta ilmaistaan uskonnon, erityisesti kristinuskon, keskeisiä oppeja
  • tutustuu uskonnolliseen symboliikkaan ja siihen, miten taiteessa ja populaarikulttuurissa käsitellään uskonnollisia teemoja
  • tuntee muinaissuomalaisen uskonnon ja kristinuskon vaikutuksia suomalaisessa kulttuuriperinnössä.

 

Keskeiset sisällöt

  • uskonnon tutkimuksen ajankohtaisia näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla: uskontotieteen ja teologian eri tutkimusalat sekä taiteentutkimus, kulttuurintutkimus ja yhteiskuntatieteet
  • uskonnon, taiteen ja populaarikulttuurin eri muotojen vuorovaikutus
  • uskonnollisten tilojen arkkitehtuuri uskonnon ja sen erityispiirteiden kuvaajana
  • uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa ja populaarikulttuurissa
  • Raamatun kertomusten ja kristillisen opin erilaisten tulkintojen tarkastelu taiteen eri muotojen avulla
  • muinaissuomalainen uskonto ja kristinusko suomalaisessa kulttuuriperinnössä

 

Uskonnot ja media (UE6)

 Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tutustuu uskontoon liittyviin ajankohtaisiin teemoihin mediassa
  • osaa analysoida ja arvioida uskonnon ja median välisiä suhteita
  • osaa arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä
  • osallistuu uskontoon liittyvän mediasisällön tuottamiseen tai laatii media-analyysin.

        

Keskeiset sisällöt

  • uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa
  • uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissa
  • uskontojen mediajulkisuus
  • uskonnollinen media ja median hyödyntäminen uskonnoissa
  • median vaikutus uskontoilmiöihin, kuten asenteet ja uskontoihin liittyvät mielikuvat, uskonnot ja konfliktit, uskonnot ja rauhan rakentaminen, uskontokritiikki
  • uskontoon liittyvän mediasisällön tuottaminen tai media-analyysi

 

 

 

Koulukohtaiset syventävät/soveltavat kurssi 
 

Mikä ihmeen Raamattu? (UE7) 

Tavoitteena on tutustua monipuolisesti Raamattuun, sen sisältöön ja käyttöön 

  • uskon kirja: sisältö, käyttötarkoitukset, tulkinnat 
  • kulttuurin kirja: tutkimus, vaikutukset länsimaiseen kulttuuriin (kuvataide, musiikki, kirjallisuus, elokuvat) 

kurssilla tehdään jokin konkreettinen tuotos (esim. pieni elokuva tai näytelmä, käynti jossain tilaisuudessa tai yleensä tutkimusta) 

Minä ja maailma (UE8) 

Tavoitteena on tutustua erilaisten vierailijoiden ja tekemisen kautta globaaleihin ongelmiin ja kriiseihin sekä käytännössä löytää keinoja yhteisen hyvän edistämiseen 

  • yhteistyötahoja: seurakunta, kunta ja erilaiset järjestöt 
  • teoriapohja eettinen sisältäen altruismin, lähimmäisenrakkauden, Kultaisen säännön, vastavuoroisuuden periaatteen, tutustumisen käytännön auttamistyöhön (vierailijat) 
  • käytännön tekeminen: kurssin loppupuolella projektin ideointi ja toteutus    

Kertauskurssi (UE9) 

valmistautumista yo-kirjoituksiin 

ARVIOINTI

Kurssien 7-9 arviointi: suoritusmerkintä

 

Psykologia

 

Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä, muiden ihmisten ymmärtämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan. Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia.

 

Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta.

 

Psykologian opetus on luonteeltaan tutkimusperustaista. Tässä tarkoituksessa opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedonmuodostuksen menetelmiä painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä aihesisältöjä. Opetuksessa tämä tutkimusperustaisuus ja aihesisällöt kytketään ihmisen jokapäiväisen toiminnan ja arjen ymmärtämiseen eli tuodaan tutkimustieto lähelle opiskelijaa.

 

Opetuksen tavoitteet

 

Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu psyykkisten, biologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vuorovaikutukseen
  • hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinoja sekä tuntee psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon ja tutkimusmenetelmien mahdollisuuksia ja rajoituksia
  • ymmärtää psykologiaan ja psykologiseen tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja osaa soveltaa tietojaan myös psykologisten tutkimusten arviointiin
  • ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan arkielämään, elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen
  • osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon luotettavuutta ja pätevyyttä
  • osaa hyödyntää psykologista tietoa oppiainerajat ylittävien aiheiden ja ilmiöiden erittelyyn
  • osaa soveltaa psykologista tietoa tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseen.

 

 

Arviointi  

 

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden sekä tiedolliseen osaamiseen että kykyyn soveltaa psykologista tietoa arkipäivän tilanteisiin ja elämään. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamistaitoa ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelija osoittaa monipuolisilla tavoilla, että hän on ymmärtänyt keskeiset sisällöt ja pystyy arvioimaan ja soveltamaan oppimaansa tietoa.

Pakollinen kurssi     

 

Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija  

  • ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä
  • tuntee psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten tunteet, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa ja omaa psyykkistä hyvinvointiaan näitä kuvaavien käsitteiden avulla
  • perehtyy oppimisen prosesseihin liittyvään psykologiseen tietoon ja osaa pohtia omaa opiskeluaan sen pohjalta
  • osaa esittää esimerkkejä psykologisen tutkimuksen aihepiireistä ja niihin liittyvistä tutkimuksista sekä analysoida ja arvioida tiedon tutkimusperusteita
  • ymmärtää psykologisen tiedon perustuvan tutkimukseen ja tunnistaa tieteellisen ajattelun peruspiirteitä.

 

Keskeiset sisällöt

 

Tietoinen ja tiedostamaton psyykkinen toiminta

  • ihmisen toimintaan vaikuttavat biologiset tekijät sekä perustieto hermoston toiminnasta
  • perustietoa tunteista ja motivaatiosta
  • kognitiivisten tulkintojen merkitys ihmisen toiminnassa

 

Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus ihmisen toimintaan

  • perustietoa sosiaalistumisesta ja normien omaksumisesta
  • esimerkkejä yksilön toimintaan vaikuttavista tilannetekijöistä

 

Perehtyminen johonkin valinnaiseen ilmiöön, kuten aggressiivisuus, jännittäminen, riippuvuudet, syömiskäyttäytyminen, sosiaalinen vuorovaikutus, onnellisuus tai rakkaus

 

Opiskelu ja oppiminen psykologian näkökulmista

  • oppimisen biologinen, kognitiivinen ja sosiokulttuurinen perusta
  • tehokkaat opiskelumenetelmät
  • motivaatio ja oppiminen

 

Psykologisen tiedon muodostuminen

  • psykologian tutkimuskohteet
  • arkitiedon ja tieteellisen tiedon ero
  • esimerkkejä psykologian tutkimusmenetelmistä

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

 

Kehittyvä ihminen (PS2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija  

  • tietää, miten ihmisen kehitystä tutkitaan, ja osaa arvioida tiedon perusteita
  • osaa eritellä ihmisen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden vuorovaikutusta
  • perehtyy kehityksen osa-alueisiin ja osaa eritellä niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä osaa selittää kehityksen jatkuvuutta yksilön elämänkaaren aikana
  • perehtyy erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän psykologiaan ja niihin liittyvään teoria- ja tutkimustietoon
  • tuntee hermoston toiminnan periaatteita sekä ymmärtää niiden yhteyden yksilön psyykkiseen kehitykseen
  • osaa arvioida kehityspsykologista tietoa ja soveltaa sitä itsensä ja muiden ihmisten ymmärtämiseen.

 

Keskeiset sisällöt

Kehityksen tutkiminen

 

Kehityksen osa-alueet ja niihin vaikuttavat tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa

  • fyysis-motorinen kehitys
  • kognitiivinen kehitys
  • emotionaalinen kehitys
  • psykososiaalinen kehitys
  • minuuden ja minäkäsityksen kehitys

 

Nuoruusiän psyykkinen kehitys ja sen erityiset haasteet

  • ajattelun kehitys
  • identiteetin kehitys: henkilökohtainen, sosiaalinen ja kulttuurinen identiteetti
  • sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuuden kehittyminen
  • toiminnanohjauksen kehitys ja sen hermostollinen tausta

 

Kehityksen jatkuvuus elämänkaaren aikana

  • elämänkaaren käsite
  • kehitykseen vaikuttavien tekijöiden vuorovaikutus
  • jokin kehityksen jatkuvuutta selittävä teoria

 

Kehitykseen vaikuttavat biologiset ja sosiokulttuuriset tekijät

  • hermoston kypsyminen
  • aivojen muovautuminen elämänkulun aikana
  • perimän ja ympäristön vuorovaikutus
  • varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet
  • sosialisaatio ja kulttuurierot kehityksessä

 

Tietoa käsittelevä ihminen (PS3)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija  

  • tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitä kognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen
  • perehtyy kognitiivisiin perustoimintoihin eli havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen ja muistiin sekä yhteen korkeamman kognitiivisen toiminnan ilmiöön, kuten päätöksenteko, ongelmanratkaisu, asiantuntijuus tai kielelliset toiminnot
  • perehtyy kognitiivisten toimintojen tutkimukseen ja pystyy arvioimaan sitä
  • ymmärtää kognitiivisen toiminnan hermostollista perustaa ja yhteyksiä psyykkisiin toimintoihin.

 

Keskeiset sisällöt

 

  • kognitiivisen toiminnan periaatteita, kuten sisäiset mallit ja havaintokehä
  • kognitiivisten toimintojen neuropsykologinen perusta
  • kognitiivisen psykologian ja aivotutkimuksen tutkimusmenetelmiä
  • havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti kognitiivisina perustoimintoina sekä niiden biologinen perusta
  • jonkin valinnaisen korkeampitasoisen kognitiivisen toiminnon tarkasteleminen, esimerkiksi kieli, ongelmanratkaisu, päätöksenteko tai asiantuntijuus

 

Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys (PS4)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija  

  • tutustuu tunteita ja mielenterveyttä koskevaan tutkimukseen ja ymmärtää, miten näitä aiheita voidaan tutkia, ja osaa arvioida tutkimuksia kriittisesti
  • osaa kuvata, miten emootiot syntyvät biologisten ja kognitiivisten tekijöiden vuorovaikutuksessa, ja pohtia niiden kulttuurisidonnaisuutta
  • osaa eritellä tunteiden merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille
  • tuntee psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja psyykkisen tasapainon ylläpitämisen keinoja
  • osaa tarkastella omaa psyykkistä hyvinvointiaan psykologisen tiedon valossa ja saa perusteita tehdä omaa hyvinvointiaan tukevia ratkaisuja
  • ymmärtää mielenterveyteen vaikuttavia psykologisia, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä
  • tunnistaa yleisimmät mielenterveyden häiriöt ja ongelmat sekä ymmärtää mielenterveyden ja sen ongelmien määrittelyn haasteellisuuden
  • syventyy vähintään yhden mielenterveyden häiriön syihin, oireisiin ja hoitoon. 

 

Keskeiset sisällöt

  • tunteiden muodostuminen ja vähintään yhden tunteen biologinen perusta
  • tunteet psykologisen tutkimuksen kohteena
  • tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus
  • tunteiden merkitys itseymmärryksen välineenä
  • psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen
  • uni ja nukkuminen hyvinvoinnin osatekijöinä
  • stressi, kriisit ja niistä selviytymisen keinot
  • keskeiset mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito
  • mielenterveyden ongelmien syntyä selittäviä tekijöitä
  • sosiaalisen ympäristön merkitys yksilön hyvinvoinnille

 

Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (PS5)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija  

  • ymmärtää persoonallisuus-käsitteen laaja-alaisuuden
  • tunnistaa ja osaa selittää keskeisiä yksilöiden välisiä eroja, kuten temperamentti, persoonallisuuden piirteet, älykkyys, lahjakkuus ja tulkintatyylit
  • tuntee yksilöllisten erojen biologista perustaa
  • tutustuu persoonallisuutta ja sosiaalipsykologiaa koskevaan tutkimukseen
  • syventää ymmärrystään psykologian tutkimusmenetelmistä yksilöllisten erojen ja persoonallisuuspsykologian tutkimuksen osalta
  • osaa tarkastella yksilön toimintaa persoonallisuuden, tilannetekijöiden ja kulttuurin vuorovaikutuksen tuloksena
  • osaa soveltaa persoonallisuuspsykologista ja sosiaalipsykologista tietoa erilaisuuden ymmärtämiseen.

 

Keskeiset sisällöt

  • persoonallisuuden määrittely
  • persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus
  • vähintään kaksi persoonallisuusteoriaa, persoonallisuuden selittämisen mallia tai näkökulmaa, kuten sosiokognitiivinen, psykodynaaminen tai humanistinen psykologia, temperamenttiteoria tai piirreteoria
  • yksilöllisten erojen tutkiminen
  • tilannetekijöiden ja ryhmäilmiöiden vaikutus yksilön toimintaan yhteisöissä ja sosiaalisissa verkostoissa
  • kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen, vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen toimintaan

 

 

 

Koulukohtaiset syventävät/soveltavat kurssit 

Tutkimuskurssi (PS6) 

Tutustutaan psykologisiin tutkimuksiin ja suunnitellaan ja toteutetaan omia tutkimuksia. 

 Hyvän olon kurssi (PS7) 

Psykologian keinoin yritetään helpottaa stressiä ja nähdä asioita uudella positiivisella tavalla-

  • teoriapohja: psyykkinen itsesäätely, positiivinen psykologia, myönteinen elämänasenne, vahvuudet, kiitollisuus, elämän mielekkyys 
  • tekemistä: rentoutusharjoituksia, joogaharjoituksia, kirjallisia tehtäviä esim. kiitollisuuden ja vahvuuksien harjoittelemiseen, väritystehtäviä, mindfullness 

 Kertauskurssi (PS8) 

valmistautumista yo-kirjoituksiin 

Arviointi

Kurssien 6-8 arviointi: suoritusmerkintä 

 

Filosofia

 

Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään käsitteellisesti ja keskustellen. Filosofisen ajattelun opiskeleminen harjaannuttaa punnitsemaan käsitysten perusteluja järkiperäisesti. Kyseenalaistavan ja perusteita etsivän luonteensa ansiosta filosofia auttaa hahmottamaan ja jäsentämään nykypäivän jatkuvasti kasvavaa informaatiotulvaa. Tällä tavoin filosofian opiskelu edistää opiskelijoiden yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia.

 

Filosofiassa opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Tämä edistää opiskelijan kykyä eettiseen pohdintaan ja sen ymmärtämiseen, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajoja käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset rakentuvat ja eroavat toisistaan.

 

Filosofian opiskelu kehittää arvostelukykyä sekä edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa tuetaan opiskelijoiden perusteltujen yksilöllisten näkemysten muodostamista ja kykyä osallistua järkiperäiseen keskusteluun. Kun opiskelijat paneutuvat filosofisiin kysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin ajattelutaitoihinsa ja yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja vastuullisiksi sekä toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaviksi kansalaisiksi.

 

Opetuksen tavoitteet

 

Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin kysymyksiin sovellettuina
  • osaa käsitteellisesti eritellä, jäsentää ja arvioida informaatiota, erityisesti erilaisia väitteitä, niiden merkityksiä ja perusteluja
  • hallitsee johdonmukaisen argumentaation perustaidot ja oppii sitä kautta luottamaan omaan ajatteluunsa sekä arvioimaan sitä kriittisesti ja pohtimaan sen rajoja eri tieteenaloilla ja arkielämässä
  • oppii pohtimaan ja jäsentämään käsitteellisesti laajoja kokonaisuuksia sekä ajattelemaan ja toimimaan arvostelukykyisesti niin eettisissä kysymyksissä kuin muillakin elämänalueilla myös informaation ollessa epävarmaa ja ristiriitaista.

 

Arviointi

 

Filosofiassa arviointi kohdistuu ajattelun taitojen ja keskeisten käsitteiden hallintaan sekä kykyyn ilmaista filosofista ajattelua. Tämä tarkoittaa kykyä kriittisesti eritellä ja problematisoida informaatiota, hahmottaa ja täsmentää sen käsitteellistä rakennetta sekä esittää asiasta perusteltu arvostelma. Arvioinnin tulee tukea ja kehittää opiskelijan taitoa arvioida omaa ajatteluaan ja rohkaista opiskelijoita oman opiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, ja filosofian yleisten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan kurssikohtaisten tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kautta.

 

Pakolliset kurssit

 

Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • muodostaa perustellun käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä tutustumalla filosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin
  • oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan erilaisille mielipiteille ja väitteille perusteluja sekä hahmottamaan esitettyjen perustelujen rakennetta ja arvioimaan niiden pätevyyttä
  • tuntee ja oppii erilaisten harjoitusten kautta soveltamaan filosofian työtapoja, kuten oletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä ajatuskokeiden ja vastaesimerkkien käyttöä
  • perehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin käsitteellisiin erotteluihin
  • tuntee perustavia tieto-opillisia erotteluja, osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisia tiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa.

 

Keskeiset sisällöt

  • mitä filosofia on, filosofisten kysymysten ja filosofisen ajattelun luonne filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin ongelmiin sovellettuna
  • johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet ja niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti
  • keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen
  • tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero
  • tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaan ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa

 

Etiikka (FI2)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • perehtyy filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin sekä ympäristöfilosofian perusteisiin
  • hahmottaa normatiivisten väitteiden luonteen ja suhteen kuvaileviin väitteisiin sekä osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta
  • osaa jäsentää oman elämänsä merkityksellisyyttä ja elämänvalintojaan filosofisen käsitteistön avulla
  • osaa perustella moraalin velvoittavuuden ja soveltaa moraaliin filosofisia käsite-erotteluja ja johdonmukaista argumentaatiota
  • osaa eritellä ja arvioida toimintaa eettisesti sekä kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja arvioitaan filosofisen etiikan välinein.

 

Keskeiset sisällöt  

  • moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyve-, seuraus-, sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet
  • moraalin luonne normijärjestelmänä ja sen ero juridisiin ja tapanormeihin perustuviin järjestelmiin, moraalinen relativismi
  • filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta
  • etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnat
  • eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

 

Yhteiskuntafilosofia (FI3)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekä perusnäkemyksiin yksilön suhteesta yhteisöihin, yhteiskuntaan ja valtioon
  • oppii käyttämään keskeisiä filosofisia käsitteitä yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan jäsentämiseen sekä omien yhteiskunnallisten ratkaisujensa perustelemiseen
  • oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vallankäyttöä ja työnjakoa yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassa
  • oppii arvioimaan käsitteellisesti yhteiskunnallisen järjestyksen rakentumista, perustelemista ja oikeutusta
  • osaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

 

Keskeiset sisällöt

  • yhteiskuntajärjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden olemassaolo ja oikeuttaminen: yksilö- ja yhteisökeskeiset teoriat yhteiskunnasta, yhteiskuntasopimusteoriat
  • oikeudenmukaisuuden eri muodot, niiden perusteleminen ja soveltaminen
  • vallan käsite ja muodot, vallan oikeuttaminen, demokratian muodot ja kilpailijat, anarkismi
  • työnjako, talous ja hyvinvointi, talouden toimintaperiaatteiden ja omistamisen oikeuttaminen
  • poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus; konservatismi, liberalismi ja sosialismi; kansallisvaltiot ja globaali näkökulma
  • yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaiseminen: oikeusvaltio ja sen vaihtoehdot, yhteiskuntajärjestyksen luhistuminen – sodat, sisällissodat, terrori sekä holokausti ja muut kansanvainot yhteiskuntafilosofisina ongelmina
  • ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen, informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen

 

Tieto, tiede ja todellisuus (FI4)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • hahmottaa filosofisia, eri tieteisiin ja arkielämään perustuvia käsityksiä todellisuuden rakenteesta
  • osaa eritellä ja arvioida filosofisia teorioita todellisuudesta, totuudesta, tiedosta ja tieteestä
  • osaa jäsentää ja eritellä tieteellisen tutkimuksen, päättelyn ja selittämisen luonnetta
  • osaa jäsentää havainnon ja tiedon sekä tieteellisten teorioiden ja mallien suhdetta todellisuuteen
  • oppii hahmottamaan erityistieteiden tieteenfilosofisia kysymyksiä joissain lukion oppiaineissa.

 

Keskeiset sisällöt

  • metafysiikan keskeiset kysymykset ja käsitteet, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta ja todellisuuden perusrakenteesta
  • olemassaolon kysymyksiä: muutos ja pysyvyys, oliot ja ominaisuudet, mahdollinen ja välttämätön, reaalinen ja virtuaalinen
  • todellisuuden ilmeneminen ja hahmottaminen
  • totuuden luonne ja totuusteoriat
  • tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen
  • tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteellinen päättely; ilmiön, tutkimusaineiston, mallin ja teorian käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde
  • selittäminen ja tieto luonnon- ja ihmistieteissä sekä formaaleissa tieteissä: tietäminen ja ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta

 

Koulukohtaiset syventävät/soveltavat kurssit 

 

Millainen filosofi olen? (FI5) 

Filosofien ajatuksista ja näkemyksistä kootaan kokonaisuuksia. Suosikkifilosofien valinta ja opiskelijoiden keskustelut suullisesti tai tvt-keinoja käyttäen  

Kertauskurssi (FI6) 

Valmistautumista yo-kirjoituksiin 

Arviointi

Kurssien 5-6 arviointi: suoritusmerkintä

 

Biologia

 

Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana luonnontieteellisen maailmankuvan rakentumista. Biologian opetuksen tarkoituksena on lisäksi herättää kiinnostusta bio- ja ympäristötieteisiin. Biologian opetus auttaa opiskelijaa ymmärtämään biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia. Biologian opetuksessa opiskelijalle välittyy kuva kestävän elämäntavan välttämättömyydestä ja luonnonvaroja säästävän kiertotalouden merkityksestä.

 

Biologian opetus auttaa opiskelijaa ymmärtämään elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Opetuksen tuella opiskelija myös ymmärtää evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä.

 

Biologian opetuksessa opiskelijalle välittyy kuva siitä, että biotieteet ovat nopeasti kehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia, kuten geeniteknologiaa, hyödynnetään monin tavoin maataloudessa, teollisuudessa ja lääketieteessä. Opetus myös ohjaa opiskelijaa ymmärtämään, miten biologista tietoa voidaan hyödyntää arkielämässä, jatko-opinnoissa ja työelämässä.

 

Biologian opetukselle on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta, tutkimuksellisuus sekä aktivoivat ja vuorovaikutteiset työ- ja toimintatavat. Biologian opetuksessa tehdään laborointeja ja työskennellään myös digitaalisissa ja koulun ulkopuolisissa opiskeluympäristöissä. Opetuksessa tehdään yhteistyötä erityisesti terveystiedon, mutta myös muiden oppiaineiden kanssa.

 

Opetuksen tavoitteet

 

Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • kiinnostuu biologisesta tiedosta ja motivoituu biologiaa koskevien uutisten seuraamiseen
  • saa ohjausta omien tavoitteiden asettamisessa sekä tukea ja kannustusta oppimisprosessin eri vaiheissa
  • ymmärtää, mikä on biologialle tieteenalana ominaista, tuntee biologisia rakenteita ja prosesseja, perinnöllisyyttä sekä ymmärtää evoluution merkityksen
  • perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin
  • osaa asettaa kysymyksiä ja tutkimusongelmia tarkasteltavista ilmiöistä
  • suunnittelee ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa
  • osaa hankkia, käsitellä, analysoida ja tulkita tutkimusaineistoa sekä arvioida ja esittää tutkimustuloksia 
  • osaa työskennellä digitaalisissa opiskeluympäristöissä, laboratoriossa ja maastossa
  • arvioi kriittisesti median kautta välittyvää biologista tietoa
  • käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti biologian opiskelun tukena
  • perehtyy biologian soveltamiseen eri aloilla
  • osaa soveltaa ja käyttää biologisia tietoja ja taitoja arkielämässä
  • arvostaa eliökunnan monimuotoisuutta, tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden ja ymmärtää oman vastuunsa ekosysteemien tulevaisuudesta.

 

Arviointi

Biologiassa arvioidaan opetuksen tavoitteiden saavuttamista kurssikohtaisia tavoitteita ja sisältöjä painottaen. Arviointi ohjaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi omista työskentelytavoistaan ja kehittämään omaa osaamistaan. Arvioinnissa keskeisiä kohteita ovat opiskelijan tiedot, kuten biologian peruskäsitteiden hallinta, ja taidot, kuten ajattelu-, argumentointi- ja tutkimustaidot. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kyky ymmärtää, soveltaa, analysoida, yhdistellä, arvioida, havainnollistaa ja esittää biologista tietoa erilaisissa tilanteissa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon myös opiskelijan kyky arvioida tietoa kriittisesti.

 

Biologian tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myös suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kokeellisessa työskentelyssä sekä laatimalla yksin tai yhteisöllisesti biologisen tutkielman tai projektituotoksen, kuten videon, pelin, vastamainoksen tai verkkosivut.

 

Pakolliset kurssit

 

Elämä ja evoluutio (BI1)

 

Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä biologiaan osana luonnontieteellistä ajattelua. Keskeinen näkökulma kurssilla on evoluutio ja sen merkityksen ymmärtäminen.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • saa kokemuksia, jotka syventävät kiinnostusta biologiaa ja sen opiskelua kohtaan
  • käyttää ja arvioi kriittisesti biologisia tietolähteitä sekä ilmaisee ja perustelee erilaisia näkemyksiä biologialle ominaisella tavalla
  • tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan
  • ymmärtää evoluution jatkuvuuden, prosessit ja merkityksen
  • osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä
  • työskentelee kokeellisesti ja toteuttaa pienimuotoisen tutkimuksen tai projektin yhdessä muiden kanssa.

 

Keskeiset sisällöt

 

Biologia tieteenä

  • elämän ominaisuudet, perusedellytykset ja organisaatiotasot
  • biologiset tieteenalat ja tutkimusmenetelmät
  • biologisen tiedon esittäminen mallien avulla

 

Solu elämän perusyksikkönä

  • elämän syntyvaiheet
  • solujen rakenne ja energiatalous
  • DNA ja geenien ilmeneminen

 

Eliön elinkaari

  • suvullinen ja suvuton lisääntyminen
  • muuntelu
  • kasvu, kehittyminen ja kuolema

 

Evoluutio

  • luonnonvalinta ja sopeutuminen
  • lajien syntyminen ja häviäminen
  • eliökunnan sukupuu

 

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti

 

Ekologia ja ympäristö (BI2)

 

Kurssi tarkastelee ekologian perusteita ja elämän monimuotoisuutta sekä sen uhkia Suomessa ja muualla maailmassa. Keskeisinä teemoina ovat luonnon monimuotoisuutta uhkaavat tekijät ja mahdollisuudet suojella monimuotoisuutta. Kurssi perehdyttää myös muihin ekologisiin ympäristöongelmiin. Kurssilla tehdään itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa pienimuotoinen ekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai kehittämisprojekti.

 

Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemien rakenteiden, vuorovaikutusten ja toimintojen periaatteet
  • osaa vertailla, analysoida ja arvioida ihmisen toiminnan vaikutuksia ekosysteemeissä
  • ymmärtää luonnon monimuotoisuuden merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle
  • hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä sekä tuntee menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia
  • ymmärtää ekososiaalisen sivistyksen ja kestävän elämäntavan välttämättömyyden sekä oppii toimimaan niiden mukaisesti
  • osaa suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa pienimuotoisen ekologiaa tai ympäristön tilaa koskevan tutkimuksen tai ympäristön tilaa koskevan yhteisen kehittämisprojektin.

 

Keskeiset sisällöt

Ekologian perusteet

  • elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutukset
  • ekosysteemien rakenne ja palautuvuus
  • aineiden kierto ja energian virtaus ekosysteemissä
  • luonnon monimuotoisuus
  • populaatioiden ominaisuudet
  • lajien väliset suhteet
  • eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja eliöiden levinneisyys

 

Ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet

  • ilmastonmuutoksen ekologiset vaikutukset
  • luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvat uhkat
  • aineiden kiertoon ja energian virtaukseen liittyvät ongelmat
  • paikalliset ympäristöongelmat

 

Kohti kestävää tulevaisuutta

  • ekosysteemipalveluiden merkitys
  • ekologisesti kestävä kehitys, kiertotalous ja ekososiaalinen sivistys
  • toiminta kestävän elämäntavan edistämiseksi omassa lähiympäristössä

 

Ekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai ympäristön kehittämisprojekti

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

 

Solu ja perinnöllisyys (BI3)

 

Kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa syventämään ymmärrystä solun rakenteesta ja toiminnasta. Kurssilla tarkastellaan myös solun toiminnan ohjaamista, solujen lisääntymistä ja periytymisen perusteita. Kurssin työtavoille on keskeistä kokeellisuus ja opiskelijan omat tutkimukset.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • käyttää käsitteitä, malleja ja teorioita tarkastellessaan soluihin ja perinnöllisyyteen liittyviä ilmiöitä
  • syventää osaamistaan solun eri osien toiminnasta ja ymmärtää eliöiden rakenteiden ja toimintojen pohjautuvan solutason prosesseihin
  • tutkii erilaisia soluja, solukoita ja kudoksia ja tulkitsee niiden rakenteita
  • arvioi solujen ja geenien toimintaa koskevan tiedon merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta
  • suunnittelee ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa.

 

 

Keskeiset sisällöt

 

Solu tutkimuskohteena

  • miten soluja tutkitaan
  • solubiologisen tiedon ja genomitiedon tarve ja käyttö

 

Eliöt rakentuvat soluista

  • biomolekyylit
  • tumallisen ja tumattoman solun rakenne ja toiminta
  • DNA:n ja RNA:n rakenne
  • proteiinisynteesi ja epigeneettinen säätely

 

Solujen lisääntyminen

  • mitoosi ja sen merkitys
  • solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen

 

Periytymisen perusteet

  • geenit ja alleelit
  • sukusolut ja niiden synty meioosissa
  • geenien periytyminen ja ominaisuuksien siirtyminen sukupolvelta toiselle
  • mutaatiot ja mutageenit

 

Solubiologinen tutkimus laboratoriossa tai sähköisten aineistojen avulla

 

Ihmisen biologia (BI4)

 

Kurssilla perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat ihmisen elintoiminnot, lisääntyminen sekä perimän ja ympäristön merkitys ihmisen terveyteen. Kurssilla tarkastellaan ihmiselimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa analysoida kudosten ja elinten rakenteiden toimintaperiaatteita                   
  • ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelyä sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia siihen
  • ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen ohjaajana
  • ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia
  • osaa selittää elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan
  • ymmärtää perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen
  • osaa toteuttaa pienimuotoisen ihmisen elimistön toimintaa mittaavan tutkimuksen ja esittää sen tulokset.

 

Keskeiset sisällöt
 

Energia, aineenvaihdunta ja sen säätely

  • ravintoaineet ja ruoansulatus 
  • verenkiertoelimistö
  • hengityselimistö ja hengityksen säätely

 

Liikkuminen

  • tuki- ja liikuntaelimistö

 

Elintoimintojen säätely

  • hermosto ja aistit
  • umpirauhaset ja hormonit
  • lämmönsäätely
  • kemiallinen tasapaino
  • elimistöjen sopeutuminen ja puolustusmekanismit


Lisääntyminen

  • hedelmöitys, raskaus ja synnytys
  • sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus
  • perimän ja ympäristön merkitys

 

Ihmiselimistön toimintaa mittaava tutkimus

 

 

Biologian sovellukset (BI5)

 

Kurssin tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää biologisen tutkimuksen merkityksen tulevaisuuden ongelmien ratkaisemisessa. Kurssilla perehdytään biologian erilaisiin sovelluksiin lääketieteessä, teollisuudessa, elintarviketuotannossa ja luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisessa käytössä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat geeniteknologian ja mikrobiologian erilaiset sovellukset. Kurssilla opiskelija suunnittelee ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeen tai tutkimuksen.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää biologian innovaatioiden ja sovellutusten merkityksen yhteiskunnassa
  • tutustuu bioteknologian menetelmiin, tuotteisiin ja mahdollisuuksiin edistää kestävää tulevaisuutta
  • ymmärtää geeniteknologian mahdollisuudet lääketieteessä ja teollisuudessa
  • ymmärtää mikrobien merkityksen luonnossa ja erilaisissa bioteknologian prosesseissa
  • ymmärtää kasvien ja eläinten jalostuksen merkityksen ravinnontuotannossa
  • osaa arvioida bioteknologian ja genetiikan sovellusten mahdollisuuksia, uhkia ja eettisiä kysymyksiä
  • osaa suunnitella ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeen tai tutkimuksen yksin tai yhdessä muiden kanssa.

 

Keskeiset sisällöt

Bioteknologian sovellukset ja merkitys

  • ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottaminen uusiutuvien luonnonvarojen avulla
  • bioteknologian sovellukset teollisuudessa ja ympäristönsuojelussa

 

Mikrobiologian sovellukset ja merkitys

  • bakteerien ja virusten rakenne ja toiminta
  • bakteerien viljely, käsittely ja tunnistaminen
  • mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa

Geeniteknologian sovellukset ja merkitys

  • geenitekniikan menetelmät
  • genomitieto
  • mikrobit geeniteknologiassa

 

Kasvi- ja eläinjalostus

Biologian sovellusalaan liittyvä koe tai tutkimus

Koulukohtaiset syventävät kurssit

Kertauskurssi (BI6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on kerrata ja valmistautua ylioppilaskirjoituksia varten.

Keskeiset sisällöt:

Solubiologia, Perinnöllisyys, Evoluutio, Ekologia, Ihmisen biologia, Biologian sovellukset

Arviointi

Kurssi arvioidaan numerolla

Eliökokoelmakurssi (BI7)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

- tutustuu itsenäisesti suomalaiseen eliölajistoon ja oppii nimeämään ja tunnistamaan lajeja sekä niiden tyypillisiä elinalueita

- oppii havainnoimaan luontoa

- saa omakohtaisia luontoelämyksiä

Keskeiset sisällöt

- Opiskelija kokoaa ensimmäisen tai toisen lukiovuoden kesällä lajikokoelman kasveista, sienistä, selkärankaisista tai selkärangattomista. Myös näitä yhdistelevä kokoelma käy.

- Kokoaminen tapahtuu valokuvaamalla, piirtämällä tai perinteisellä tavalla keräämällä

Arviointi

* Kurssi arvioidaan numerolla

 

Maantiede

 

Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa ja antaa hänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Maantieteen opetus ohjaa opiskelijaa havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja näkemyksiä, ottamaan kantaa omassa ympäristössä, lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Opetus harjaannuttaa opiskelijan osallistumis- ja vaikuttamistaitoja sekä tukee opiskelijaa kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

 

Maantieteen opetus ohjaa opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetus antaa opiskelijalle valmiuksia ympäristö- ja ihmisoikeuskysymysten tarkasteluun sekä tukee opiskelijan kasvua ekososiaalisesti sivistyneeksi kansalaiseksi.

 

Nuorten elämismaailma sekä opiskelijan arkiset kokemukset ja havainnot ovat maantieteen opetuksen lähtökohta. Tutkiva lähestymistapa auttaa opiskelijaa syventämään maantieteellistä ajattelua sekä ymmärtämään arkiympäristössä, paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla tapahtuvia muutoksia. Geomedian monipuolinen käyttö tukee opiskelijaa maantieteellisen tiedon hankinnassa, analysoinnissa, tulkinnassa ja visuaalisessa esittämisessä. Geomedialla tarkoitetaan karttojen, paikkatiedon, diagrammien, kuvien, videoiden, kirjallisten lähteiden, median, suullisten esitysten sekä muiden maantieteellisten tiedonhankinta- ja esitystapojen monipuolista käyttöä. Ajankohtaisten uutisten käsittely opetuksessa kehittää opiskelijan maailmankuvan rakentumista ja kriittistä ajattelua sekä auttaa häntä ymmärtämään lähiympäristössä ja muualla maailmassa tapahtuvia muutoksia. Opetuksessa hyödynnetään myös koulun ulkopuolisia opiskeluympäristöjä sekä verkkoympäristöjä.

 

Opetuksen tavoitteet

 

Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää, mikä on ominaista maantieteelle tieteenalana
  • kehittää maantieteellistä ajattelutaitoaan sekä hahmottaa maailmaa ja sen monimuotoisuutta
  • ymmärtää, tulkitsee, soveltaa ja arvioi maantieteellistä tietoa sekä hyödyntää monipuolisesti geomediaa tiedon hankinnassa, analysoinnissa ja esittämisessä
  • osaa havainnoida arkiympäristöjä sekä kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita
  • osaa kriittisesti pohtia ajankohtaisia maailman tapahtumia ja niihin vaikuttavia tekijöitä
  • osaa havainnoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti
  • ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee, ja osaa pohtia mahdollisia ratkaisuja eriarvoisuusongelmiin
  • ymmärtää, mitä ihmisoikeudet tarkoittavat, ja arvostaa kulttuurien moninaisuutta
  • tuntee aluesuunnittelun keinoja sekä osaa osallistua ja vaikuttaa oman lähiympäristönsä kehittämiseen
  • kiinnostuu maantieteellisestä tiedosta ja motivoituu seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia eri puolilla maailmaa
  • osaa käyttää maantieteellisiä tietoja ja taitoja arkielämässä
  • tietää, millaisissa ammateissa ja työtehtävissä maantieteellistä osaamista tarvitaan
  • toimii paikallisiin, alueellisiin ja globaaleihin kysymyksiin kantaaottavana ja kestävää kehitystä edistävänä aktiivisena maailmankansalaisena.

 

Arviointi

 

Maantieteessä arvioidaan opetuksen tavoitteiden saavuttamista kurssikohtaisia tavoitteita ja sisältöjä painottaen. Arviointi ohjaa opiskelijaa kehittämään omaa osaamistaan. Arvioinnissa keskeisiä kohteita ovat paitsi opiskelijan tiedot ja peruskäsitteiden hallinta myös maantieteellinen ajattelu- ja argumentointitaito sekä tiedonprosessointitaidot. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kyky ymmärtää, soveltaa, analysoida, yhdistellä, arvioida, havainnollistaa ja esittää maantieteellistä tietoa erilaisissa tilanteissa. Keskeisiä arvioitavia taitoja maantieteessä ovat karttojen luku- ja tulkintataito, graafiset esittämistaidot sekä muut geomediataidot.

 

Maantieteen tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myös suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä laatimalla maantieteellisen tutkielman tai projektituotoksen, kuten videon, pelin, vastamainoksen tai verkkosivut, yksin tai yhdessä toisten kanssa. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös opiskelijan osoittamat tiedot ja taidot koulussa toteutetussa osallistumis- ja vaikuttamisprojektissa.

 

Pakollinen kurssi

 

Maailma muutoksessa (GE1)

 

Kurssi perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ongelmien tarkasteluun. Kurssin aikana seurataan ajankohtaisuutisointia eri puolilta maailmaa ja hahmotetaan globaaleja riskialueita sekä luonnonriskien, ympäristöriskien että ihmiskunnan riskien kannalta. Kurssi käsittelee myös eri puolilla maailmaa tapahtuvaa myönteistä kehitystä ja mahdollisuuksia hillitä, varautua, ennakoida sekä sopeutua riskeihin. Keskeisiä näkökulmia ovat ekososiaalinen kestävyys, kiertotalous ja globaalit kehityskysymykset.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • saa elämyksiä ja kokemuksia, jotka syventävät hänen kiinnostustaan maantieteeseen ja maantieteen tapaan hahmottaa ja tutkia maailmaa
  • tunnistaa luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyviä riskialueita maapallolla
  • ymmärtää, millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee ja mitkä tekijät vaikuttavat niihin
  • osaa vertailla ja arvioida alueiden riskiherkkyyttä ja riskien vaikuttavuutta alueiden luonnonvarojen ja kehittyneisyyden näkökulmasta
  • tietää, millaisten ratkaisujen avulla riskejä voidaan hillitä tai niiden vaikutuksia lieventää, sekä tuntee mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin sekä toimia kestävän kehityksen mukaisesti
  • osaa analysoida maailman eri alueiden myönteistä kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä
  • ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin
  • osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa globaaleja kysymyksiä koskevan tiedon hankinnassa, analysoinnissa ja esittämisessä sekä osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia alueellisia uutisia eri medioissa.

 

Keskeiset sisällöt
 

Maantiede tieteenalana

  • miten maantieteessä tarkastellaan ympäristöä ja maailmaa
  • opiskelijan arkiset kokemukset ja havainnot omasta lähiympäristöstä ja muuttuvasta maailmasta
  • maantieteelliset tutkimustaidot ja geomedia
  • miten maantiedettä hyödynnetään työelämässä ja arjessa
  • alueellisia riskejä, myönteistä kehitystä ja innovaatioita koskevat ajankohtaiset uutiset maapallon eri alueilla
  • maailman karttakuvan ja paikannimistön syventäminen

 

Luonnon järjestelmään liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskien ennakointi ja niihin varautuminen

 

Luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskien hillintä, niihin varautuminen ja sopeutuminen

  • ilmastonmuutos ja muut globaalit ympäristöriskit
  • resurssien viisas käyttö sekä kierto- ja biotalous
  • maapallon eri alueiden mahdollisuudet ja vahvuudet

 

Ihmiskunnan globaalit riskialueet ja keskeiset kehityskysymykset

  • inhimillisen kehityksen globaalit ongelmat, hyvinvoinnin jakautuminen, eriarvoisuus, haavoittuvuus, nälkä ja pakolaisuus

 

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

 

Sininen planeetta (GE2)

 

Kurssilla tarkastellaan luonnonmaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana ovat luonnossa tapahtuvat prosessit ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. Kurssilla tutustutaan luonnonmaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan luonnonmaisemia ja niiden syntyä. Kurssi perehdyttää luonnonmaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä
  • osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää luonnonmaantieteellistä tietoa geomediaa hyväksi käyttäen
  • ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvia ilmiöitä
  • ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla
  • ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat, ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä
  • ymmärtää luonnonmaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmisten arkielämässä.

 

Keskeiset sisällöt

 

Maantieteellinen ajattelu

  • luonnonmaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi ja esittäminen
  • geomedia ja muut luonnonmaantieteen tietolähteet ja niiden käyttö sekä luonnonmaantieteen tutkimusmenetelmät

 

Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

 

Ilmakehä ja vesikehä liikkeessä sekä vyöhykkeisyys

  • ilmakehän rakenne ja tuulet
  • sateet
  • meriveden liikkeet
  • sää ja sen ennustaminen
  • ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet

 

Maapallon rakenne ja muuttuvat pinnanmuodot

  • endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina
  • luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla
  • arvokkaat luonnonmaisemat

 

Luonnonmaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä

 

Yhteinen maailma (GE3)

 

Kurssilla tarkastellaan ihmismaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan alueellisten piirteiden tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana on luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta. Kurssilla tutustutaan ihmismaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan ihmistoiminnan jäsentymistä maapallolla. Kurssi perehdyttää ihmismaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ihmismaantieteen peruskäsitteitä
  • osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää ihmismaantieteellistä tietoa geomediaa hyväksi käyttäen
  • osaa analysoida ihmistoiminnan alueellisia piirteitä ja arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta niihin
  • tuntee eri kulttuureja ja arvostaa niiden moninaisuutta sekä kunnioittaa ihmisoikeuksia
  • osaa arvioida ihmisten hyvinvointia ja ympäristön tilaa maapallon eri alueilla
  • ymmärtää ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen merkityksen maailman tulevaisuudelle
  • ymmärtää ihmismaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmisten arkielämässä.

 

Keskeiset sisällöt

 

Maantieteellinen ajattelu

  • ihmismaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi ja esittäminen
  • ihmismaantieteen peruskäsitteet
  • geomedia ja muut ihmismaantieteen tietolähteet sekä tutkimusmenetelmät
  • miellekartat, paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

 

Väestö ja asutus

  • väestönkasvu, asutus, muuttoliikkeet, kaupungistuminen
  • kulttuurien moninaisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen

 

Alkutuotanto ja ympäristö

  • kestävä maa-, kala- ja metsätalous

 

Teollisuus ja energia

  • raaka-aineet, energialähteet, biotalous ja teollisuuden sijainti

 

Palvelut, liikkuminen ja vuorovaikutus

  • liikenne, matkailu, globaali talous ja informaatioteknologian kehitys

 

Ihmistoiminnan alueellinen rakenne

  • maankäyttö, keskukset ja periferiat
  • kulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla

 

Ihmismaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä

 

Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta (GE4)

 

Kurssi perehdyttää aiemmilla kursseilla hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojen soveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttamisessa. Keskeisiä näkökulmia kurssilla ovat osallistuva suunnittelu, maailmanlaajuiset kehitystrendit ja geomedian käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa asettaa maantieteellisiä kysymyksiä ja käyttää geomediaa maantieteellisten ongelmien ratkaisemisessa
  • kehittää taitojaan hankkia, käsitellä, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää maantieteellistä tietoa
  • osaa käyttää paikkatietosovelluksia
  • ymmärtää geomedian merkityksen omassa arjessa ja yhteiskunnan eri aloilla
  • tuntee maailmanlaajuisia kehitystrendejä ja Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet
  • ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen aluesuunnittelun lähtökohtana ja tuntee kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen
  • osaa käyttää geomediaa maantieteellisen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektissa, jossa on paikallinen, alueellinen tai globaali ulottuvuus.

 

Keskeiset sisällöt

 

Geomedian käyttö arjessa, työelämässä ja kestävän kehityksen edistämisessä

 

Geomedia ja maantieteelliset tutkimustaidot

  • kartografian ja paikkatiedon perusteet sekä muu geomedian käyttö maantieteen tutkimuksissa
  • ongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi, tulkinta, arviointi, havainnollistaminen ja esittäminen

 

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys

  • aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet
  • kehittyneisyyserot eri aluetasoilla sekä kansainvälinen yhteistyö, maailmanlaajuiset kehitystrendit ja kestävän kehityksen sitoumukset

 

Maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojekti

  • maantieteellisen pienimuotoisen tutkielman laatiminen geomediaa hyväksi käyttäen tai paikallisen, alueellisen tai globaalin tason osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttaminen itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa geomediaa hyväksi käyttäen

 

Koulukohtainen syventävä kurssi

Kertauskurssi (GE5)

Tavoitteet

- kurssin tavoitteena on kerrata ja valmistautua ylioppilaskirjoituksia varten

Keskeiset sisällöt

- luonnonmaantieteen ilmiöt, ihmismaantieteen ilmiöt, globaalit riskit, geomedia

Arviointi

- kurssi arvioidaan numerolla

 

Terveystieto

Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen ja ihmisoikeuksien mukainen arvokas elämä. Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena hyvinvointina sekä toiminta- ja työkykynä. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä ilmiöitä tarkastellaan terveysosaamisen eri osa-alueiden kautta. Näitä ovat terveyteen liittyvät tiedot, taidot, itsetuntemus, kriittinen ajattelu sekä eettinen vastuullisuus.

Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairauksia sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla sekä yksilön, perheen, yhteisön että yhteiskunnan ja globaalista näkökulmasta. Terveysosaamiseen sisältyy terveyteen ja sairauteen liittyvän sisältötiedon ja toiminnallisten taitojen ohella terveystiedon hankinta, kriittinen arviointi, tulkinta ja soveltaminen sekä ymmärrys ympäristön ja perimän vaikutuksista terveyteen. Osaamiseen kuuluu myös terveyteen liittyvien arvojen pohdinta ja näkemys eri terveyskulttuureista ja terveyden ja sairauksien historiasta kansainvälistyvässä maailmassa.

Terveystiedon opetuksessa tehdään yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa sekä tuetaan opiskelijoiden osallisuutta ja terveysosaamisen hyödyntämistä yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämisessä.

Opetuksen tavoitteet

Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

* osaa tarkastella ja perustella terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä moniulotteisina kokonaisuuksina yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalista näkökulmista

* ymmärtää tieteellisen tiedon ja kokemustiedon merkityksen eron terveyden ja sairauden riskien, syiden, vaikutusmekanismien ja seurausten selittämisessä

* osaa edistää omaa ja ympäristönsä terveyttä ja turvallisuutta, ymmärtää yleisimpien sairauksien ehkäisyn ja hoidon periaatteita sekä itsehoitoon ja mielenterveyden suojaamiseen liittyviä toimintatapoja

* perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin, käyttää terveystiedon käsitteitä asianmukaisesti ja osaa kriittisesti arvioida ja tulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa, terveysviestintää ja sekä erilaisia terveyskulttuureihin liittyviä ilmiöitä

* pohtii terveyteen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja osaa perustella niihin liittyvä näkemyksiään

* ymmärtää yhteiskunnan olosuhteiden ja terveys- ja muiden yhteiskuntapoliittisten päätösten vaikutuksia kansanterveyteen, väestöryhmien välisiin eroihin, terveydenhuollon rakenteisiin ja ihmisten terveyskäyttäytymiseen.

Arviointi

Arviointi kohdistuu terveystiedon tavoitteiden saavuttamiseen terveysosaamisen eri osa-alueilla kurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ja syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen sekä siihen, miten opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan toiminnallisten taitojen kehittyminen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään terveyttä ja sairautta koskevaa eettisestä arvopohdintaa ja taitoja perustella terveysvalintoja sekä arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Kurssin arvosana perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen näyttöön terveysosaamisen eri osa-alueilla. Arviointi ei kohdistu opiskelijan arvoihin, asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Pakollinen kurssi

 

Terveyden perusteet (TE1)

 

Pakollisella kurssilla syvennetään perusopetuksen aikana opittua terveysosaamista ja ymmärrystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Lisäksi opitaan tunnistamaan ja arvioimaan terveyden edellytysten toteutumista omassa elämässä, lähiyhteisöissä ja ympäristöissä sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien ja arjen terveysosaamisen kehittäminen, mielenterveyden suojaaminen sekä ajankohtaisten ja opiskelijoiden esille nostamien asioiden käsittely. 

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija          

  • syventää arjen terveysosaamistaan, ymmärtää fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista ja merkitystä omassa elämäntavassaan ja ympäristössään
  • osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtia terveyskulttuuriin, mediaan ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä eettisestä ja terveysnäkökulmasta
  • tunnistaa ja ymmärtää terveyttä ja sairauksia sekä terveystottumuksia selittäviä teorioita, malleja ja ilmiöitä tutkimus- ja kokemustiedon näkökulmasta
  • soveltaa itsehoitoon liittyviä toimintamalleja ja toimintatapoja
  • tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien merkityksen yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta ja pohtii niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja sekä terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnassa.

 

Keskeiset sisällöt

  • fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toiminta-, opiskelu- ja työkyky: terveyttä edistävä liikunta ja ravinto, painonhallinta, uni ja lepo, seksuaaliterveys, opiskeluhyvinvointi 
  • omasta terveydestä huolehtiminen ja muut itsehoitovalmiudet sekä hätäensiapu 
  • riippuvuuden eri muodot, tupakka, alkoholi ja huumeet, peli- ja nettiriippuvuus
  • kansantaudit ja keskeiset tartuntataudit
  • terveyttä, terveystottumuksia ja -ongelmia selittäviä keskeisiä biologisia, psykologisia ja kulttuurisia ilmiöitä, teorioita ja malleja

 

                            

Valtakunnalliset syventävät kurssit

 

Ihminen, ympäristö ja terveys (TE2) 

 

Kurssilla tarkastellaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta voimavarana ja perehdytään sosiaaliseen kestävyyteen osana kestävän tulevaisuuden tavoitteita. Keskeistä on myös tarkastella perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn.

 

Tavoitteet 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija  

  • hahmottaa ja arvioi perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden, kuten psykososiaalisen, rakennetun ja luonnonympäristön, yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn
  • tunnistaa elämänkulkuun ja kehitykseen liittyviä tapahtumia ja osaa esitellä erilaisia toimintatapoja ja selviytymisen keinoja
  • osaa soveltaa terveysosaamistaan terveyttä, sairautta ja turvallisuutta koskevissa kysymyksissä ja niihin liittyvien arvojen pohdinnassa
  • osaa arvioida sosiaalisen tuen ja vuorovaikutuksen merkitystä terveydelle, esitellä mielenterveyteen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja mekanismeja sekä esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kriisien käsittelyyn
  • osaa tulkita ja arvioida kriittisesti terveysviestintään liittyviä ilmiöitä
  • osaa perustella ja arvioida elämäntapaan, kulttuuriin ja ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille
  • osaa analysoida turvallisuuteen ja väkivallan ehkäisyyn liittyviä tekijöitä ja ymmärtää henkilökohtaisten rajojen kunnioittamisen ja suojelemisen merkityksen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, yhteisöissä ja ympäristöissä.

 

Keskeiset sisällöt                                    

  • perimän, luonnonympäristöjen ja rakennetun ympäristön sekä psykososiaalisen ympäristön ja yhteisöjen terveysvaikutukset
  • terveys ja elämänkulku, kuolema osana elämänkulkua
  • ihmissuhteet ja sosiaalinen tuki
  • seksuaalisuus ja seksuaalioikeudet sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys
  • mielenterveyttä suojaavat ja kuormittavat tekijät
  • erilaiset kriisit ja niiden kohtaaminen
  • työhyvinvointi ja ergonomia
  • turvallisuus ja väkivallan ehkäisy
  • media- ja kulttuuriympäristön ja terveysviestinnän merkitys ja kriittinen tulkinta

 

Terveyttä tutkimassa (TE3)

 

Kurssilla luodaan kokonaiskuvaa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisista kehityslinjoista ja tulevaisuuden haasteista pääpiirteissään. Kurssilla vahvistetaan opiskelijan valmiuksia hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja soveltaa terveysosaamistaan aktiivisena kansalaisena. Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttavien tekijöiden kriittiseen arviointiin ja pohditaan tutkimuksen ja päätöksenteon mahdollisuuksia terveyden edistämisessä lähiyhteisöissä, yhteiskunnassa ja globaalisti.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa kuvata ja analysoida yhteiskunnallisten olosuhteiden, terveys- ja muun yhteiskuntapolitiikan, teknologian ja terveyspalvelujen muutoksia, kehitystä sekä yhteyksiä väestön terveyteen
  • osaa arvioida terveyteen ja terveyden eriarvoisuuteen vaikuttavia tekijöitä Suomessa ja globaalisti sekä osaa kuvata terveyserojen kaventamiseen vaikuttavia tekijöitä
  • osaa hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja suunnitella pienimuotoisia terveystutkimuksia tai toimintakyvyn mittauksia
  • perehtyy tieteellisen tutkimuksen mahdollisuuksiin terveyden edistämisessä sekä sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa
  • osaa pohtia terveyteen ja sairauteen liittyviä eettisiä kysymyksiä
  • tunnistaa keskeisiä globaaleja terveyskysymyksiä ja niiden parissa toimivien järjestöjen roolia ja tehtäviä terveyden edistämisessä.

 

Keskeiset sisällöt           

  • yhteiskunnallisten olosuhteiden, terveys- ja muun yhteiskuntapolitiikan, tieteellisen tutkimuksen, terveyskäsitysten ja teknologian kehitys, muutos ja yhteydet väestön terveyteen
  • terveys- ja sosiaalipalvelujen kehitys, muutos ja yhteydet väestön terveyteen sekä keskeiset terveys- ja sosiaalipalvelujen toimijat
  • terveyserot ja niihin vaikuttavat tekijät Suomessa ja maailmalla, terveyserojen kaventaminen
  • terveyden ja terveyskäyttäytymisen tutkiminen
  • keskeiset terveyteen ja sairauteen liittyvät eettiset ja oikeudelliset kysymykset, potilaan oikeudet
  • globaalit terveyskysymykset ja niihin vaikuttaminen

 

Koulukohtainen syventävä kurssi

Terveystiedon kertauskurssi (TE4) 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija:

  • syventää ja kertaa pakollisella kurssilla (TE1) ja syventävillä kursseilla (TE2 ja TE3) opittuja sisältöjä.
  • oppii soveltamaan, analysoimaan ja arvioimaan terveyteen liittyviä tietoja, taitoja, arvoja ja uskomuksia.
  • kehittyy esseekirjoittajana ja valmistautuu terveystiedon ylioppilaskirjoituksiin.
  • oppii asettamaan tavoitteita sekä laatimaan ja toteuttamaan lukusuunnitelmaa.

Keskeiset sisällöt

  • Kurssin tarkemmat sisällöt suunnitellaan opiskelijoiden sen hetkiset tarpeet huomioiden kurssin alussa. Painotettavia kohtia voivat olla esimerkiksi:
  • Erilaiset terveyteen ja hyvinvointiin sekä toiminta- ja työkykyyn vaikuttavat tekijät: terveyteen positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen erilaisissa ympäristöissä ja yhteisöissä, syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen sekä erilaisten terveysvalintojen analysoiminen, perusteleminen ja vertaileminen
  • Kansansairaudet ja niiden ehkäisy, kansansairauksien yhteiskunnallinen merkitys, terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen
  • Terveyspalveluiden ja -politiikan historia, nykytila ja tulevaisuuden haasteet globalisoituvassa maailmassa, hyvinvointi- ja terveysteknologia
  • Terveyden tutkiminen sekä terveyttä koskevan tiedon hankinta, arviointi ja kriittinen lukutaito
  • Terveyteen liittyvät erilaiset arvot ja asenteet sekä keskeiset eettiset ja oikeudelliset kysymykset
  • Erilaiset kysymystyypit terveystiedon ylioppilaskokeessa sekä aineistoiden hyödyntäminen esseevastaamisessa (esim. tilastot, kuviot, taulukot, kuvat, tekstit, jne…)
  • Hyvän esseevastauksen suunnitteleminen ja kirjoittaminen sekä hyvän esseen elementtien tunnistaminen ja arvioiminen toisten esseistä

Arviointi

  • Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

Opinto-ohjaus

 

Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalle karttuu riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee elämään liittyvissä siirtymä- ja muutostilanteissa, kuten siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään sekä kohti täysivaltaista ja aktiivista yhteiskunnan jäsenyyttä.

 

Ohjaustoiminta muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävän jatkumon, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit ja muu ohjaus tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden hankkia perustiedot ja -taidot, joiden varassa hänen on mahdollista suunnitella lukio-opintojaan ja jatko-opintojaan sekä pohtia urasuuntautumistaan. Henkilökohtainen, luokkamuotoinen, pienryhmä- ja vertaisohjaus tukevat opiskelijaa kiinnostusten kartoittamisessa, vahvuuksien tunnistamisessa, urasuunnittelussa sekä valinta- ja ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee voida keskustella lukio-opintoihinsa, urasuunnitteluunsa, jatkokoulutusvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmissä opiskelijalla on mahdollisuus käsitellä asioita, jotka ovat jaettavissa muiden opiskelijoiden kanssa ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä.

 

 

Opinto-ohjauksen tavoitteet

 

Ohjaus toteutetaan tavalla, joka vahvistaa opiskelijoiden aktiivista toimijuutta, osallisuutta ja vastuullisuutta. Tavoitteena on, että opiskelija löytäisi omat yksilölliset, myös elinikäistä oppimista tukevat tapansa oppia. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittämisen kohteensa sekä etsimään tietoa siitä, miten ja mistä hän saa apua mahdollisiin opiskelun haasteisiin. Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan nuorta elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa sekä koulutukseen ja uravalintoihin liittyvissä päätöksissä. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy urasuunnittelussaan ja päätöksenteossaan arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan. 

 

Opiskelijan tiedonhakutaitoja vahvistetaan ohjaamalla häntä monipuolisesti erilaisia opiskeluympäristöjä hyödyntäväksi, aktiiviseksi ja kriittiseksi tiedonetsijäksi, joka osaa myös soveltaa etsimäänsä tietoa. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutuksiin, ammattialoihin ja urasuunnitteluun liittyvät tietolähteet, ohjauspalvelut ja sähköiset hakujärjestelmät sekä osaa käyttää niissä olevaa informaatiota urasuunnittelun ja jatko-opintoihin hakeutumisen tukena.

 

Opinto-ohjauksen avulla opiskelija saa tietoa opiskelusta muissa oppilaitoksissa, lukion jälkeisistä jatko-opiskeluvaihtoehdoista, työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus tutustua monipuolisesti ammatteihin ja työelämään sekä kansanopistojen, toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjontaan. Opiskelijaa ohjataan siten, että hän osaa etsiä tietoa myös muiden maiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla.

 

Opiskelija saa ohjausta jatko-opintojensa suunnittelussa sekä opintoihin hakeutumisessa. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan siten, että hänellä on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Opiskelijaa tuetaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman laatimisessa ja suunnitelmien päivittämisessä.

 

 

Pakolliset kurssit

 

Minä opiskelijana (OP1)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tutustuu lukio-opintojen käytänteisiin, opintojen rakenteeseen sekä ylioppilastutkintoon
  • harjaantuu lukiossa vaadittaviin opiskelutaitoihin sekä omien vahvuuksien ja kiinnostusten kohteiden kartoittamiseen liittyvissä keskeisissä tiedoissa ja taidoissa
  • pohtii elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

 

Keskeiset sisällöt

  • opiskelu- ja tiedonhankintataidot, oppimaan oppiminen
  • lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelu; henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja ylioppilastutkintosuunnitelma
  • jatko-opintojen pohtiminen ja ammatillinen suuntautuminen; jatko-opinto- ja urasuunnitelma
  • itsetuntemus ja sen kehittäminen
  • elämänhallintataidot
  • oman oppimisen arviointi
  • jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvät tietolähteet, sähköiset ohjauspalvelut ja hakujärjestelmät
  • työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin tutustuminen
  • lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat

 

 

Jatko-opinnot ja työelämä (OP2)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • kehittää edelleen itsetuntemustaan sekä elämänsuunnittelu- ja elämänhallintataitojaan
  • perehtyy jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin teemoihin, jotka auttavat ura- ja elämänsuunnittelutaidoissa sekä antavat valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle
  • tutustuu toisen ja korkea-asteen erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin sekä muuhun koulutustarjontaan
  • lisää työelämätaitojaan sekä syventää työelämätuntemustaan.

 

Keskeiset sisällöt

  • jatko-opintomahdollisuudet Suomessa ja ulkomailla
  • työelämätietous, muuttuva ja monimuotoinen työelämä
  • yrittäjyys
  • työelämä- ja työnhakutaidot
  • työelämään sekä jatko-opintoihin tutustuminen
  • jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin hakeutuminen
  • henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman päivittäminen
  • lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat

 

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

 

Lue -kurssi (OP3)

Kurssi soveltuu opiskelijoille, jotka tarvitsevat tukea opiskelutekniikkaan tai opiskelun ja arkielämän rytmittämiseen. Kurssilla pyritään tehostamaan luku- ja kirjoitustaitoa, tukemaan opiskelijaa oman oppimistyylin löytämisessä, opiskelutaitojen parantamisessa sekä vahvistamaan opiskelijan myönteistä minäkuvaa oppijana. Kurssilla voidaan tarvittaessa arvioida opiskelijan luki-vaikeutta ylioppilastutkintoa varten. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

Musiikki               

 

Lukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on olennainen osa kulttuuria ja inhimillistä toimintaa. Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelija tiedostaa musiikkisuhteensa ja syventää sitä. Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tukee itsetuntoa. Opiskelija oppii ymmärtämään ja arvostamaan musiikin monenlaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä. Musiikin opiskelu tarjoaa elämyksiä, kokemuksia, taitoja ja tietoja sekä tilaisuuksia mielikuvituksen käyttöön. Ne kaikki lisäävät opiskelijan musiikillista sivistystä sekä rohkaisevat häntä luovaan taiteelliseen ajatteluun ja elinikäiseen musiikin harrastamiseen.

 

Olennaista musiikin opetuksessa ja oppimisessa on ilmaiseminen, yhdessä tekeminen ja myönteiset kokemukset. Musiikillinen osaaminen sekä luovan ja kriittisen ajattelun taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja. Laulaminen, soittaminen, kuunteleminen ja luova tuottaminen ovat sekä työtapoja että opetuksen keskeisiä sisältöjä, joita musiikin yhdistäminen muuhun taiteelliseen ilmaisuun rikastaa. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset valmiudet ja kiinnostuksen kohteet siten, että musiikin kursseilla pyritään tarjoamaan jokaiselle opiskelijalle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä.

 

Taideaineena musiikki luo koulun kulttuuritoimintaa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Se on merkittävä osa lukion juhlia ja muita tapahtumia. Musiikinopiskelu syventää oman ja muiden kulttuurien tuntemusta. Se auttaa arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien- ja taiteidenvälistä vuorovaikutusta. Opiskelija kehittää valmiuksiaan taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikillisessa ilmaisussa sekä median tarjonnan kriittiseen tarkasteluun.

 

 

 

 

 

Opetuksen tavoitteet

 

Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 

Musiikin merkitys ja hyvinvointi

  • tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja oppii käyttämään musiikkia hyvinvointinsa edistämiseen
  • oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista
     

Musiikillinen osaaminen

  • oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen ja säveltäen
  • kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoidessaan 
  • syventää musiikin eri tyyleihin, lajeihin ja historiaan liittyvää osaamistaan
     

Kulttuurinen osaaminen ja monilukutaito

  • tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämään musiikkikulttuurien monimuotoisuutta sekä toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa myös kansainvälisissä yhteyksissä
  • oppii tiedostamaan äänen ja musiikin vaikutuksia arjen toimintaympäristöissä
  • oppii tulkitsemaan äänen ja musiikin käyttöä mediassa
     

Oppimaan oppiminen

  • osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa
  • osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita sekä ohjata ja arvioida työskentelyään niiden suuntaisesti.

 

 

Arviointi

 

Musiikin opetuksessa arviointi tukee myönteisesti jokaisen opiskelijan musiikillisen osaamisen kehittymistä ja musiikkisuhteen syventymistä. Oppimisprosessin aikana opiskelijat saavat ja antavat monipuolista palautetta, mikä ohjaa opiskelijaa arvioimaan ja edistämään omaa oppimistaan.

 

Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan.

 

 

Pakolliset kurssit

 

Musiikki ja minä (MU1)

 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää omat tapansa toimia musiikin alueella. Osallistumalla musiikilliseen toimintaan hän saa kokemuksia musisoinnista, syventää omaa osaamistaan ja pohtii asemaansa musiikin kuuntelijana, tulkitsijana, tekijänä ja kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Omakohtaisen musiikkisuhteen kautta opiskelija ymmärtää musiikin merkityksiä elämässä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan.

 

Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ajattelun ja ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin ja musiikkikäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.

 

 

Moniääninen Suomi (MU2)

 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja sekä oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssin toteuttamisessa otetaan myös huomioon, että suomalaiset musiikkikulttuurit ovat osa eurooppalaista ja globaalia musiikkimaailmaa.

 

Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman taiteellisen ilmaisun sekä kuuntelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Musiikkiohjelmistoon valitaan eri musiikinlajeja populaari- ja taidemusiikista perinnemusiikkiin.

 

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

 

Ovet auki musiikille (MU3)

 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen uusia musiikinlajeja, musiikkityylejä ja -kulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointitaitojaan sekä taitojaan hankkia ja käsitellä tietoa. Kurssin voi suorittaa myös projektina.

 

 

Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)

 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa, monimediaisissa tieto- ja viestintäympäristöissä sekä yhteiskunnassa. Opiskelija tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen ja perehtyy tarkemmin musiikin käyttötapoihin esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä tai verkkoympäristöissä muutaman rajatun näytteen avulla. Sisältöjen tarkastelussa painottuu pyrkimys kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa materiaalia tai tuottamalla sitä itse. Kurssin voi suorittaa myös taiteidenvälisenä tai monialaisena projektina.

 

Koulukohtaiset syventävä kurssi

Bändikurssi (MU5)

Kurssilla tutustutaan tarkemmin eri bändisoittimiin ja harjoitellaan yhdessä valittua ohjelmistoa. Mahdollisuuksien mukaan esiinnytään esim. koulun tilaisuuksissa. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Diplomikurssi (MU6)

Opiskelija tekee itsenäisesti musiikin harrastuneisuuteen pohjautuvan lukiodiplomin valtakunnallisten ohjeiden mukaan. Lukioaikana tulee olla suoritettuna 4 musiikin kurssia. Musiikin lukiodiplomista annetaan erillinen todistus.

Musiikin harrastuneisuuden kurssit (MU7) ja (MU8)

Lukioaikaisten musiikkiopisto suorituksien perusteella myönnettäviä kurssimerkintöjä.

Tekniikkakurssi (MU9)

Opettajan antaman alkuperehdytyksen jälkeen hoidetaan äänentoistoon ja tekniikkaan liittyviä asioita koulun tilaisuuksissa. Opiskelija pitää tuntipäiväkirjaa hoitamistaan tehtävistä, minkä perusteella myönnetään kurssimerkintä.

 

Kuvataide

 

Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja tavoitteellinen työskentely luovat perustan moniaistiselle taideoppimiselle. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Kulttuuriperinnön tuntemusta vahvistetaan oppimalla vastaanottamaan, ymmärtämään ja uudistamaan traditioita. Opiskelijat tarkastelevat taiteessa ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä esteettisiä, ekologisia ja eettisiä arvoja. Opetus luo edellytyksiä kriittisen ajattelun kehittämiselle, elinympäristöön vaikuttamiselle ja kestävän elämäntavan edistämiselle.

 

Kuvataideopetuksessa havainnoidaan, tuotetaan, tulkitaan ja arvotetaan kuvia visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapoja hyödyntämällä. Opetuksessa syvennetään opiskelijan monilukutaitoa. Opiskelijat tutkivat kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin henkilökohtaisia, yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä.  Opetuksessa perehdytään erilaisiin taidekäsityksiin. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskelijoiden omat kuvakulttuurit, ympäristön kuvakulttuurit ja taiteen maailmat, joita tutkitaan rakentamalla yhteyksiä niiden välille. Sisältöjä valitaan opiskelijoille merkityksellisistä ja vieraista kuvakulttuureista. Opiskelijat osallistuvat sisältöjen ja ilmaisun keinojen valintaan. Opetuksessa perehdytään ajankohtaisiin visuaalisen kulttuurin ilmiöihin, toimintatapoihin ja osallistumisen muotoihin.

 

Opetuksessa luodaan edellytyksiä työtapojen ja opiskeluympäristöjen monipuoliselle käytölle. Opiskelijoita kannustetaan välineiden, materiaalien ja ilmaisun keinojen kokeilemiseen sekä niiden luovaan soveltamiseen. Uudet teknologiat ja mediaympäristöt ovat sekä tutkittavia ilmiöitä että kuvallisen tuottamisen välineitä. Opiskelijoiden kulttuurista osaamista syvennetään yhdessä museoiden ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Kuvataideopetus tarjoaa mahdollisuuksia lukion toimintakulttuurin kehittämiselle sekä luo valmiuksia opiskelijan lukion jälkeisille opinnoille.

 

 

Opetuksen tavoitteet

 

                             Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa
  • rakentaa kulttuuri-identiteettiään erilaisia kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla
  • syventää monilukutaitoaan ja kulttuurista osaamistaan kuvanlukutaitoa, medialukutaitoa ja ympäristönlukutaitoa kehittämällä
  • ilmaisee havaintojaan, mielikuviaan ja ajatuksiaan kuvallisesti ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen
  • syventää kuvallisen tuottamisen taitojaan materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja tarkoituksenmukaisesti käyttäen
  • harjaantuu tavoitteelliseen, teemalliseen ja prosessinomaiseen työskentelyyn, itsearviointiin ja yhteistyöhön
  • ymmärtää työskentelyyn sisältyvien aistinautintojen, tunteiden, kauneuden elämyksien ja luovan ajattelun merkityksen omalle oppimiselle
  • käyttää tutkivaa lähestymistapaa itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä
  • soveltaa kuvallisen viestinnän keinoja osallistuessaan ja vaikuttaessaan kuvien avulla
  • tulkitsee kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria erilaisia kuvatulkinnan menetelmiä ja käsitteistöjä käyttäen
  • tarkastelee taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle eri aikoina ja eri kulttuureissa
  • tutkii kuvailmaisussaan nykyisyyttä ja tulevaisuutta kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmista.

 

Arviointi

Kuvataiteen arviointi on kannustavaa, pitkäkestoista, vuorovaikutteista ja opiskelijan kuvataiteellista osaamista kehittävää. Arviointi tukee opiskelijan omakohtaista suhdetta kuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin. Monipuolinen arviointi edistää opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista kaikissa oppimisprosessin vaiheissa. Näin arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimaan oppimisen taitojen syventämistä. Arvioinnin kokonaisuuteen kuuluu myös itsearviointia ja vertaisarviointia. Arviointi kohdistuu visuaaliseen havaitsemiseen ja ajatteluun, kuvalliseen tuottamiseen, visuaalisen kulttuurin tulkintaan sekä esteettiseen, ekologiseen ja eettiseen arvottamiseen. Kurssien arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset. Arvioinnilla ohjataan työtapojen ja opiskeluympäristöjen tarkoituksenmukaiseen käyttöön yksin ja ryhmässä.

 

Pakolliset kurssit

Kuvat ja kulttuurit (KU1)

 

                             Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tutkii kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin sisältöjä, ilmiöitä, prosesseja ja toimintatapoja
  • käyttää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin keinoja kuvailmaisussaan ja tekee omakohtaisia ratkaisuja
  • tarkastelee omia ja muiden kuvakulttuureja sekä taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaisia ilmiöitä
  • tutkii kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä
  • tarkastelee erilaisia kuvia teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista kuvatulkinnan menetelmiä käyttäen
  • ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa.

 

Keskeiset sisällöt

  • omat kuvat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä ja kulttuuriperinnön uudistajina
  • vaikuttaminen omissa ja muiden kuvissa, taiteessa, mediassa ja muissa ympäristöissä
  • erilaiset käsitykset taiteesta ja muusta visuaalisesta kulttuurista
  • kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot
  • kuvalliset, sanalliset ja muut kuvatulkinnan keinot
  • taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaiset ilmiöt

 

Muotoillut ja rakennetut ympäristöt (KU2)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tutkii ympäristön kuvakulttuurien yhteyksiä omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöön kuvailmaisun taitojaan syventäen
  • tarkastelee rakennettuja ja luonnon ympäristöjä kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta
  • käyttää arkkitehtuurin, muotoilun ja tuotteistamisen sisältöjä, prosesseja ja toimintatapoja kuvallisen tuottamisen lähtökohtana
  • osallistuu ja vaikuttaa erilaisiin ympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen
  • tarkastelee luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun henkilökohtaisia, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä
  • ymmärtää taiteen merkityksen erilaisissa ympäristöissä ja niiden suunnittelussa sekä ajankohtaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

 

Keskeiset sisällöt 

  • ympäristön kuvakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina
  • luonto, rakennettu ympäristö, muotoilu, tuotteistaminen, palvelut, mediaympäristöt ja virtuaalimaailmat kuvallisen tuottamisen lähtökohtana
  • ympäristön suunnittelun ja muotoilun käsitteistö ja kuvastot
  • ympäristön kuvakulttuurien tulkinnan keinot
  • luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun ajankohtaiset ilmiöt

 

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Osallisena mediassa (KU3)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tutkii median yhteyksiä muihin ympäristöihin, omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöön kuvallisen viestinnän sekä tieto- ja viestintäteknologian osaamistaan syventäen
  • tarkastelee mediakulttuureja kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta
  • käyttää median sisältöjä, ilmiöitä, suunnitteluprosesseja ja toimintatapoja kuvallisen tuottamisen lähtökohtana
  • osallistuu ja vaikuttaa mediaympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen
  • tarkastelee mediakulttuurien henkilökohtaisia, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä
  • ymmärtää visuaalisuuden merkityksen mediaviestinnässä, mediaympäristöissä ja mediaesityksissä sekä niiden suunnittelussa ja tuottamisessa.

 

Keskeiset sisällöt

  • mediakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina
  • median sisällöt, tuotteet, palvelut, ilmiöt ja ympäristöt kuvallisen tuottamisen lähtökohtana
  • median käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot
  • mediaesitysten tulkinnan keinot
  • median ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset

 

Taiteen monet maailmat (KU4)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tutkii taiteen sisältöjen, ilmiöiden ja toimintatapojen yhteyksiä omiin kuviin, ympäristöön ja kulttuuriperintöön ilmiökeskeistä lähestymistapaa hyödyntäen
  • tarkastelee eri aikoina ja eri ympäristöissä tuotettua kuvataidetta kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta
  • soveltaa erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä
  • tarkastelee kuvataiteen merkityksiä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle soveltamalla kuvatulkinnan menetelmiä
  • tutkii omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ilmiöitä kuvallisesti ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen
  • ymmärtää taiteen merkityksen rakennetuissa ja luonnon ympäristöissä, omissa kuvissa sekä vaikuttamisessa ja osallistumisessa.

 

Keskeiset sisällöt

  • taiteen maailmat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä ja kulttuuriperinnön uudistajina
  • eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotettu kuvataide
  • kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot
  • kuvalliset, sanalliset ja muut taiteen tulkinnan keinot
  • taiteen ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset

 

 

Liikunta

 

Liikunnanopetuksen tehtävänä on opettaa opiskelijalle sellaisia taitoja ja tietoja, joiden avulla hän pystyy ylläpitämään ja kehittämään fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyään sekä hyvinvointiaan. Liikunnanopetuksella tuetaan opiskelijaa vastuulliseen omasta fyysisestä aktiivisuudesta ja toiminta- ja opiskelukyvystä huolehtimiseen sekä istuvan elämäntavan vähentämiseen. Opetuksessa korostetaan terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan merkitystä osana liikunnallista elämäntapaa. Liikunnassa opiskelija kokee iloa, onnistumista ja liikunnallista pätevyyttä sekä oppii keinoja oman jaksamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Liikunnassa edistetään kaikkien opiskelijoiden tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, kestävää elämäntapaa, yhdessä toimimisen taitoja, toisten huomioon ottamista ja yhteisöllisyyttä.

 

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa turvallisesti ottaen monipuolisesti huomioon opiskeluympäristöjen tarjoamat mahdollisuudet. Toimintakykyä koskevien sisältöjen osalta tehdään yhteistyötä terveystiedon kanssa. Opetuksessa ja ryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon henkinen ja fyysinen turvallisuus. Opiskelijat osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja ottavat vastuuta omasta ja ryhmän toiminnasta. Liikuntateknologian avulla voidaan tukea opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Opetuksen eriyttämisessä otetaan huomioon opiskelijoiden yksilöllisiä lähtökohtia ja kehitystarpeita.

 

 

 

Opetuksen tavoitteet

 

Oppiaineen opetuksen tavoitteena on fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn edistäminen. Opiskelija oppii liikkumaan aktiivisesti ja turvallisesti sekä pitämään huolta fyysisestä aktiivisuudestaan ja toimintakyvystään.

 

Fyysisen toimintakyvyn osalta tavoitteena on oppia soveltamaan liikunnallisia perustaitoja ja -tietoja erilaisissa liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa eri vuodenaikoina ja eri olosuhteissa. Opiskelija oppii arvioimaan ja sen pohjalta harjoittamaan fyysisiä ominaisuuksiaan (voima, kestävyys, liikkuvuus ja nopeus). Liikunnanopetuksen sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteisiin kuuluvat parhaansa yrittäminen, aktiivinen työskenteleminen, pitkäjänteinen itsensä kehittäminen sekä toisia kunnioittava vuorovaikutus. Opiskelija ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä toiminnasta, ottaa toiset huomioon sekä oppii auttamaan ja avustamaan muita liikuntatunneilla.  

 

 

Arviointi

 

Liikunnan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opetuksen tavoitteiden saavuttamisesta, oppiaineen opiskelun etenemisestä ja edistää opiskelijan oppimista. Liikunnan arviointi koostuu sekä fyysisen toimintakyvyn että sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn opetuksen tavoitteiden saavuttamisesta. Fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon opiskelijan terveydentila ja erityistarpeet.

 

 

Pakolliset kurssit

 

Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja liikuntataitoja ja -tietoja sekä annetaan mahdollisuus tutustua monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin ja ‑lajeihin. Opetus tukee opiskelijoiden toimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvua osallisuuteen sekä kannustaa terveyttä edistävän liikunnan harrastamiseen ja liikkuvan elämäntavan omaksumiseen.

 

Energiaa liikunnasta (LI1)

 

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksenä. Opiskelija harjaantuu liikuntataidoissaan ja kehollisessa ilmaisussaan sekä saa tietoja ja kokemuksia fyysisten ominaisuuksien harjoittamisesta monipuolisesti. Opiskelija saa kokemuksia yhdessä liikkumisesta reilun pelin hengessä. Opiskelijan koettu liikunnallinen pätevyys vahvistuu uuden oppimisen, liikunnan tuoman ilon ja virkistyksen myötä.  

 

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen eri liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa opiskeluympäristön mahdollisuuksia monipuolisesti käyttäen.

 

 

Aktiivinen elämäntapa (LI2)

 

Tavoitteena on opettaa ja kannustaa opiskelijaa liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen sekä riittävän päivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, että liikuntaharrastusten lisäksi toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia tukeva fyysinen aktiivisuus muodostuu arjen valinnoista ja pitkäkestoisen istumisen välttämisestä.

 

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto. Opiskelijat ohjataan havainnoimaan arkisia toimintatapojaan ja valintojaan fyysisen aktiivisuuden ja terveyden näkökulmista. Opiskelijat saavat ohjausta ja palautetta liikunnallisen elämäntavan ja fyysisesti aktiivisen arjen toteuttamiseen.

 

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

 

Kurssien tavoitteena on kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä edistävän liikunnan harjoittaminen, vastuu omasta ja yhteisestä toiminnasta sekä myönteiset kokemukset omasta kehosta, koetusta liikunnallisesta pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä. Opettaja tarkentaa syventävien kurssien sisällöt yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.  

 

Terveyttä liikkuen (LI3)

 

Kurssilla syvennetään erityisesti fyysiseen toimintakykyyn liittyviä taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan edistäminen sekä fyysisten ominaisuuksien seuraaminen ja kehittäminen. Opettaja ohjaa liikuntaohjelman suunnittelua ja toteutusta. Liikuntasuunnitelmaa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan liikuntateknologiaa hyväksi käyttäen.

 

 

Yhdessä liikkuen (LI4)

 

Kurssilla syvennetään erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus ja yhteistoiminta. Kurssin sisältönä voi olla jokin yhdessä toteutettava liikunta, kuten vanhojenpäivän tanssit tai muu projektiluonteinen kokonaisuus.

 

 

Hyvinvointia liikkuen (LI5)

 

Kurssilla syvennetään erityisesti psyykkisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Monipuoliset liikuntatehtävät mahdollistavat osallisuuden, liikunnallisen pätevyyden ja kehollisen ilmaisun kokemuksia.

 

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

Vanhojentanssit (LI6)

Kurssin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa vanhojen päivän tanssiaiset. Keskeisenä sisältönä on tanssitaitojen, kuten rytmissä liikkumisen ja ilmaisullisuuden, harjoitteleminen. Tämän lisäksi omaksutaan tanssietiketin mukaisia tapoja ja opitaan kantamaan vastuuta yhteisen juhlapäivän toteuttamisesta. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

Urheilulinjan kurssit (LI8-LI18)

 

Kurssien sisältö:

Perehdytään fyysisiä ominaisuuksia kehittäviin monipuolisiin harjoitteluihin sekä teoriassa että erityisesti käytännössä (voima, nopeus, kestävyys, liikkuvuus).

Tarpeen mukaan esimerkiksi testaustoiminta sekä muut harjoittelun tukemiseen liittyvät sisällöt.

Arvionti: Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

 

 

 

KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT OPPIAINEET

 

Italia

 

Hyvää päivää, hauska tutustua (ITA1 IAB3 1 )

Kuvaus:

Kurssilla opetellaan tervehtimään, hyvästelemään ja esittäytymään. Tavoitteena on oppia kertomaan perusasioita itsestään ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista, esim. tilaamaan kahvilassa. Harjoitellaan ääntämistä. Kurssilla painotetaan suullista viestintää.

Arviointi: Numeroarviointi

Näin asiat hoituvat (ITA2 IAB3 2)

Kuvaus:

Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Tavoitteena on oppia selviytymään auttavasti erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa, kuten asioidessa kaupassa tai ravintolassa. Opitaan kysymään tietä. Tavoitteena on myös, että opiskelija oppii kertomaan laajemmin itsestään, perheestään ja asuinpaikastaan. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

Arviointi: Numeroarviointi

Vapaa-aika ja harrastukset (ITA3 IAB3 3)

Kuvaus:

Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista, ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

Arviointi: Numeroarviointi

 

Espanja

 

 

Hauska tutustua (ESP1; ESB3 1)
 

Kuvaus:

Kurssilla opetellaan tervehtimään, hyvästelemään ja esittäytymään. Tavoitteena on oppia kertomaan perusasioita itsestään ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista, esim. tilaamaan kahvilassa. Harjoitellaan ääntämistä. Kurssilla painotetaan suullista viestintää.

 

Arviointi: s

 

 

Vapaa-ajalla (ESP2; ESB3 2)
 

 

Kuvaus:

Kurssin aihepiirejä ovat vapaa-aika, ruoka sekä elämään liittyvät rutiinit. Tavoitteena on oppia selviytymään auttavasti erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa, kuten asioidessa kaupassa tai ravintolassa. Tavoitteena on myös, että opiskelija oppii kertomaan laajemmin itsestään ja perheestään. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

 

Arviointi: s

 

 

Venäjä

Koulukohtaiset syventävät kurssit

Maailmassa noin 250 miljoonaa ihmistä puhuu venäjää. Venäjä on slaavilainen kieli kuten esimerkiksi puola ja tŝekki. Venäjä on viiden maailman eniten puhutun kielen joukossa. Venäjällä tulee toimeen myös muissa slaavilaisia kieliä puhuvissa maissa. Venäjää kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin. Monet kirjaimet ovat samoja kuin suomen kielessä. Venäjässä on paljon lainasanoja, jotka tunnistaa helposti muiden kielten pohjalta. Tulevaisuudessa on kova kysyntä venäjää hyvin puhuvista osaajista. Kieli on avain Venäjälle. Kielen avulla pääsee lähelle venäläisiä. Pietari kulttuuriaarteineen on kolmen tunnin junamatkan päässä.

Venäjää voi Kyrönmaan lukiossa opiskella kaksi kurssia. Venäjän kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille venäjän kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää Venäjää ja venäläistä kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tärkeitä lähtökohtia ovat venäläinen kulttuuri osana eurooppalaista kulttuuria sekä suomalaisen ja venäläisen kulttuurin yhtymäkohdat.
Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja venäjän kielen eroihin ja yhtäläisyyksiin sekä eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Opiskelijoita ohjataan tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.

 

1. Kurssi (VE1)

TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppija
-          osaa kyrilliset aakkoset, niiden kirjoittamisen sekä ääntämisen ja intonaation
-          kykenee sekä suullisesti että kirjallisesti esittäytymään, tutustumaan ja kertomaan itsestään,
            esimerkiksi kielitaidostaan, työpaikastaan
-          osaa käyttää säännöllisesti verbin preesenstaivutusta
-          tutustuu Venäjän maantieteeseen ja kulttuuriin, erityisesti Pietariin

ARVIOINTI

Oppijan kurssin arvosana perustuu osin tuntityöskentelyyn, ääntämis- ja intonaatiotaitoihin sekä
kurssikokeeseen.

 

2. Kurssi (VE2)

TAVOITTEET

Tavoitteena on, että oppija
-         pystyy suullisesti ja kirjallisesti kertomaan matkustelustaan ja kokemuksistaan eri paikoissa
-         osaa tavallisimmat termit julkisista liikennevälineistä ja niissä liikkumisesta
-         osaa asioida ravintolassa ja keskustella ruuista ja juomista
-         tuntee venäläisen etu-, isännimi- ja sukunimijärjestelmän
-         pystyy kertomaan tavallisimmista ammateista
-         osaa käyttää verbin mennyttä aikamuotoa
-         tutustuu Venäjän maatieteeseen ja kulttuuriin, erityisesti ruokakulttuuriin.

ARVIOINTI

Kurssin arvosana perustuu oppijan tuntityöskentelyyn ja kurssikokeeseen.

Aihekokonaisuuksista korostuvat erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys.

Oppija voi numeroarvioinnin sijasta pyytää päättötodistukseensa suoritettu –merkinnän.

 

Tietotekniikka

Koulukohtaiset soveltavat kurssit

Opetuksen tavoitteet

Tietotekniikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • saa tietotekniset perusvalmiudet selviytyäkseen teknistyvässä yhteiskunnassa
  • osaa käyttää tietotekniikkaa hyväkseen esitysten ja esitelmien tekoon
  • osaa hyödyntää tietotekniikkaa viestintään ja tiedonhankintaan

Tietotekniikka lukio-opinnoissa (AT1)

Kurssin suorittamista suositellaan kaikille lukion aloittaville opiskelijoille.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • oppii käyttämään lukio-opiskelussa vaadittavia palveluita
  • tutustuu käyttämäänsä tietokoneeseen ja oppii käynnistämään sen sähköisen koejärjestelmän vaatimaan tilaan
  • oppii laatimaan selkeitä julkaisukelpoisia esityksiä tekstinkäsittely- ja esitysgrafiikkaohjelmilla sekä osaa liittää niihin taulukkolaskentaohjelmilla tehtyjä kaavioita

KESKEISET SISÄLLÖT

  • tutustutaan ainakin seuraaviin lukion käyttämiin palveluihin: Wilma, Office365 –pilvipalvelu, Moodle ja YTL:n sähköinen kurssikoejärjestelmä Abitti.
  • laitetaan alulle 10-sormijärjestelmän itseopiskelu.

Internetin perusteet (AT2)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tutustuu internetissä oleviin palveluihin
  • oppii kommunikoimaan internetin välityksellä
  • oppii laatimaan kotisivut html-kielellä ja laittamaan ne näkyviin Internetiin

KESKEISET SISÄLLÖT

  • somepalveluiden käyttö
  • internetin mahdollistamat viestintäkanavat
  • html-kielen perusteet
  • kotisivun julkaiseminen

Internetohjelmointi (AT3)

Kurssille osallistuminen edellyttää AT2 – kurssin käymistä tai vastaavia tietoja

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • syventää html-kielen osaamistaan
  • tutustuu mahdollisuuksiin lisätä interaktiivisuutta kotisivuihin

KESKEISET SISÄLLÖT

html-kielen kehittyneemmät käskyt,  css,  JavaScriptin alkeet, PHP:n alkeet

 

Ohjelmointi (AT4)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu tietokoneen ohjelmointiin, oppii ohjelmien perusrakenteet, oppii laatimaan yksinkertaisia ohjelmia

KESKEISET SISÄLLÖT

muuttujat, peräkkäisyys, ehdollisuus, toistot

Sujuva kirjoittaminen tietokoneella (AT5)

Kurssi suoritetaan itseopiskeluna koululta saadun TypingMaster –opetusohjelman (tai vastaava) avulla. Kurssin suorittaminen hyväksytysti edellyttää näyttökokeessa suoritettua vähintään 200 mrk/min nettonopeutta, tarkkuudella > 90%

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • kykenee kirjoittamaan 10-sormijärjestelmän avulla nopeasti ja virheettömästi

Arviointi Kurssit AT1, AT2 ja AT5 arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kurssit AT3, AT4 arvioidaan numeroin.

 

Tekstiilityö

Opetuksen tavoitteet

 

Tekstiilityön opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot
  • perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa
  • perehtyy suomalaiseen ja kansainväliseen muotoilu- ja käsityökulttuuriin, tuotantoelämään ja yrittäjyyteen.
  • oppii etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä 
  • oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa
  • oppii suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita
  • ottaa huomioon työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät

 

 

 

Sisällöt

 

Käsityötaitojen omaksumisessa työskentely etenee suunnittelun, toteuttamisen ja jatkuvan arvioinnin kautta valmiiseen lopputulokseen. Oppilas työskentelee itsenäisesti ja yhteistyössä ryhmän kanssa. Opetusta toteutetaan erilaisten aihepiirien ja projektien muodossa. Opetus kehittää konkreettisen toiminnan avulla luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä, harjaannuttaa havaintokykyä ja esteettistä tajua sekä tarjoaa käsillä tekemisen tuomaa mielihyvää.

 

Arviointi

 

Arvioinnissa otetaan huomioon idean tuottaminen ja kehittely, suunnitelman omaperäisyys, tuotteen toimivuus ja laatu, tehtyjen ratkaisujen perustelut, tekniikka- ja materiaalitaju, sekä tuotteen ja portfolion esteettinen kokonaisvaikutelma.

 

Tekstiilityö arvioidaan suoritusmerkinnällä hyväksytty/hylätty. Mikäli oppilas haluaa, hän saa myös numeroarvostelun 4 - 10.

 

KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT

 

Tekstiilityö (TS1)

 

Kurssilla suunnitellaan ja valmistetaan vaatteita tai sisustustekstiilejä muodikkaista materiaaleista erilaisilla perustekniikoilla.

Työskentelystä laaditaan portfolio.

 

 Vaatetus (TS2)

 

Kurssilla valmistetaan vaatteita erilaisilla tekniikoilla. Tekemisessä korostuu oppilaan itsenäinen työskentelyprosessi. Kurssilla voi valmistaa vanhojenpäivän puvun. Työskentelystä laaditaan portfolio.

 

Tekstiilityö 2 (TS3)

 

Kurssilla suunnitellaan ja valmistetaan tekstiilitöitä erilaisilla tekniikoilla. Kokeillaan esim. kankaanmaalaamista, huovuttamista tai solmeilua. Työskentelystä laaditaan portfolio.

 

 

OPISKELIJAN ARJENHALLINTA AH1

 

Lukion koulukohtainen soveltava kurssi

 

Kurssin tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle lukioajan jälkeisestä itsenäisessä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.

Kurssin sisältö:

  • kurssilla keskitytään arjenhallintataitojen harjoittelemiseen sekä teoreettisesti että käytännön työskentelynä
  • ruoanvalmistuksessa pääpaino on ravitsemuksellisesti täysipainoisten aterioiden valmistamisessa opiskelijan taloudelliset resurssit huomioiden
  •  käytännön ruoanvalmistuksen lisäksi kurssilla tehdään laskelmia ja hintavertailuja muun muassa itsetehdyn ruoan ja valmisaterian hinnan välillä
  • ruoanvalmistus ja siihen liittyvät asiat kattavat 2/3 kurssista
  •  1/3 kurssista koostuu itsenäisessä elämässä tarvittavien tietojen vahvistamisesta
  • aiheina: opiskelujen aloittaminen, opintotuet, raha-asioiden ja asuntoasioiden hoitaminen, yms.
  •  apuna käytetään erilaisia alan asiantuntijoita (pankki, Kela, Etsivä nuorisotyö, TE-toimisto, työsuojelupiiri jne.)

 

Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

 

LIIKENNEKASVATUS

Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

HARRASTEKURSSIT  (HA1), (HA2), (HA3)

 

Tavoite: Harrastekurssien myöntämisellä tuetaan opiskelijoiden sellaisia vapaa-ajan harrastuksia, joista lukiomme katsoo olevan hyötyä opiskelijan kehittymiselle opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.

Keskeiset sisällöt: Harrastekurssi voidaan hyväksyä, kun suorittamisesta on riittävä todistus (ohjaajan/työnantajan tai itse täytetty kurssipäiväkirja). Kurssin pituus on noin 38 tuntia. Harrastekurssiksi kelpaavat mm. kielten ja matematiikan kesäkurssit, bänditoiminta (sanoitus, sävellys ja/tai sovitus), näytelmäkerho sekä muiden kerhojen aktiivinen ohjaaminen. Lukion oppilaskunnassa toimiminen hyväksytään myös harrastekurssiksi, samoin kuin toisen kerran vanhojen päivän tansseihin osallistuminen. Pelkkä kurssilla oleminen ei muissa tapauksissa (esim. kansalaisopisto, koulun kerho) riitä.

Samasta aihepiiristä saa vain yhden kurssin.  Lukion  rehtori päättää, tarvittaessa opettajia kuultuaan, harrastekurssien hyväksymisestä. Arviointi: hyväksytty/hylätty.

Kyrönmaan lukio | Kyrööntie 15, 61500 ISOKYRÖ | Puh. Opettajanhuone (06) 470 1236 | koulukeskus@isokyro.fi
Powered by WebUpdate