Mediatiedote Isonkyrön kunnan talousarvio 2024
30.10.2023
ISONKYRÖN TALOUSARVIOESITYS LÄHES TASAPAINOINEN – TALOUDEN PITKÄAIKAISTA TASAPAINOA HAETAAN TASAPAINOTTAMISRYHMÄN TYÖLLÄ
Isonkyrön kunnanhallitus on 25.10.2023 tehnyt kunnanvaltuustolle esityksensä vuoden 2024 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 2024-2026. Kunnanvaltuusto käsittelee talousarvioesitystä kokouksessaan 9.11.2023.
Käyttötalous
Talousarvion käyttötalousosassa varaudutaan kunnan jokapäiväiseen toimintaan siten, että palveluiden tuottamisesta saatavilla toimintatuotoilla, esim. vesimaksuilla ja hoitomaksuilla katetaan osa palveluiden järjestämisestä aiheutuvista toimintakuluista.
Toimintakuluihin sisältyvien henkilöstökulujen arvioidaan nousevan vuoden 2024 aikana 0,8 %:lla 8,6 m€:oon, mikä sisältää 3,0 %:n palkankorotusvarauksen. Palveluiden ostojen arvioidaan nousevan 1,6 %:lla 5,2 m€:oon. Toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus, toimintakate, on Isonkyrön vuoden 2024 talousarviossa -11,51 m€, eli se parantuu 0,2 m€ kuluvan vuoden talousarviosta.
Verotulot ja valtionosuudet
Palveluiden tuottamisesta saatavien toimintatuottojen lisäksi kunnan toimintaa rahoitetaan verotuksella verotuloina ja valtionosuuksina. Verotulojen arvioinnissa on käytetty kuluvan vuoden toteutumaennustetta ja Kuntaliiton kuntakohtaista ennustetta paikalliset olosuhteet huomioiden.
Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kunnallisveroprosentiksi määrätään 9,5 % (+0,64 % v. 2023 verrattuna). Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 7,661 m€, mikä on 9,1 % enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Kunnallisveroprosentin korotuksen arvioidaan tuottavan verotuloja lisää noin 0,44 m€. Kunnanhallitus esittää kiinteistöveroprosentteja pidettäväksi entisellään. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan yleisen maapohjan kiinteistöveron alaraja korotetaan 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin vuodesta 2024 alkaen. Mikäli kiinteistöverolain muutos tulee voimaan 1.1.2024 ja sovellettavaksi vuoden 2024 verotuksessa, maapohjan kiinteistöveroprosentiksi määrätään alarajan mukainen 1,30. Yhteisöveron tuottoon on budjetoitu n. 176.000 vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarvioon, sillä kesällä 2023 alkaneen yhteisöveron ennakkoverojen heikon kehityksen arvioidaan edelleen jatkuvan.
Valtionosuuksien arvioidaan olevan 4,01 m€ Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön 5.9.2023 päivitetyn laskelman mukaisesti. Isonkyrön kunnan valtionosuudet vuonna 2023 ovat 4.699.900 euroa, joten ennakollisten laskelmien perusteella Isonkyrön kunnan valtionosuudet alenevat lähdes 700.000 eurolla, mikä heikensi merkittävästi käyttötalouden tasapainoa.
Tilikauden tulos
Tilikauden tulos vuodelle 2024 muodostuu 10.620 € alijäämäiseksi. Tiukasta budjetoinnista huolimatta tulosta heikentää viime vuosina ja kuluvana valmistuvat merkittävät investoinnit (mm. palvelukeskuksen muutostyöt). Näistä arvioidaan kirjattavan poistoja 1,96 m€, mikä on noin 61.000 euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa.
Kunnan taseessa on kertyneitä ylijäämiä noin 13,69 m€, eikä välitöntä
uhkaa kumulatiivisen alijäämän muodostumiselle ole. Huomioiden tuleviin vuosiin sisältyvät tiedossa olevat haasteet, kunnanhallitus päätti perustaa talouden tasapainottamisryhmän, jonka tehtävänä on laatia vuosille 2024-2026 talouden tasapainottamiseksi toimenpideohjelma, jolla saavutetaan viimeistään vuoden 2026 talousarviossa 250.000 euron positiivinen tulosvaikutus Talousarvio 2024 ja taloussuunnitelma 2024-2026 sisältyvään suunnitelmavuoden 2026 tulokseen verrattuna. Tasapainottamisryhmän on esitettävä toimenpideohjelma kunnanhallituksen ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi 31.5.2024 mennessä.
Investoinnit
Isonkyrön kunnan talousarvioesityksen investointien nettomenojen loppusumma on 2,248 m€. Kunnanhallitus asetti jo talousarvion laadintaohjeessa investointikatoksi 2,5 m€ (netto). Katujen peruskorvausohjelman mukaisten töiden osuus investoinneista on 414.000 €. Vesihuoltolaitoksen investointeja talousarvio sisältää 1.175 m€. Yhteistyössä Stormossenin kanssa suunniteltavaan hyötyjäteaseman muutostöihin on varauduttu 130.000 eurolla.
Lainakanta
Huolimatta viime vuosien suurista investoinneista, lainamäärä on edelleen asukasta kohti maltillinen. Kunnan lainakanta oli vuoden 2022 tilinpäätöksessä 2,715 m€ (616 €/asukas). Ensi vuoden lainanoton enimmäismääräksi esitetään vahvistettavaksi 1,60 m€, minkä jälkeen lainamäärä olisi ensi vuoden lopussa 3,555 m€ (817 €/asukas).
Isonkyrön kunnanjohtaja Tero Kankaanpää:
Odotetusti hyvinvointialueiden rahoitus osoittautui riittämättömäksi. Hyvinvointialueiden rahoituskriisi on todellinen uhka kuntalaisten lähi- ja peruspalveluille. Vähemmälle huomiolle viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa on jäänyt nopeasti heikkenevä kuntatalous. Sote-uudistukseen liittyvät vero- ja valtionosuusleikkaukset toteutuvat täysimääräisesti vasta vuonna 2024. Valtiovarainministeriö elokuussa julkaisema sote-uudistuksen siirtolaskelma on jo hyvin lähellä lopullista siirtolaskelmaa, joka julkaistaan marraskuussa. Kun keskimäärin kuntien valtionosuuksien arvioidaan vähenevän 48 euroa asukasta kohti, meille laskelma osoittaa peräti 139 euron asukaskohtaista vähentymää (-688.024 euroa). Sote-uudistuksen hintalappu alkaa näyttäytyä myös kunnille kohtuuttomana.
Kun samaan aikaan merkittävää myönteistä talouskehitystä ei vuodelle 2024 ole odotettavissa ja joissain arvioissa talouden arvioidaan jopa supistuvan lievästi ensi vuonna, tämän talousarvion rakentaminen on ollut poikkeuksellisen vaikea ja raskas prosessi. Lautakuntien talousarvioehdotuksia on jouduttu leikkaamaan merkittävästi. Uhkana on, että julkisen talouden tasapainottamistarve tulee näkymään myös kuntien tulopohjan heikkenemisenä tulevinakin vuosina. Tämän vuoksi meidän on yhdessä etsittävä myös rakenteellisia ratkaisuita, jotta kuntamme talous saadaan pidettyä pidemmälläkin aikavälillä tasapainossa. Siksi käynnistämme talouden tasapainottamisryhmän työn.
Kesän aikana Suomen taloudessa tapahtui käänne heikompaan. Erityisesti muutos näkyy teollisuudessa ja rakennusalalla. Todennäköisesti tämä tulee jollain aikavälillä näkymään myös Isonkyrön kunnan verotulokertymässä. Suhdanteen heikkeneminen ennakoi pitkään jatkuneen suotuisan työllisyyskehityksen päättymistä. Samaan aikaan monissa yrityksissä osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ovat edelleen vaikeutuneet. Meitä ympäröivissä maakunnissa ja Suomessa investoidaan tulevina vuosina enemmän kuin moniin vuosikymmeniin. Investoinnit tuovat lähialueelle tuhansia uusia työpaikkoja. Alueella muuttavasta uudesta työvoimasta ja heidän perheistään tavoittelemme uusia asukkaita myös Isoonkyröön puolen tunnin ajomatkan päähän uusista työpaikoista.
Seuraava kuntien toimintaan vaikuttava uudistus kolkuttelee jo ovella. Vuosi 2024 työ- ja elinkeinopalvelu-uudistuksen (TE-uudistus) valmisteluvuosi, sillä TE-palvelut siirtyvät kunnille 1.1.2025. Olemme valinneet yhteistyökumppaneiksemme TE-palveluissa Seinäjoen ja Ilmajoen. Yhdessä muodostamme lähes 40 000 työvoimaan kuuluvan henkilön alueen, jossa Seinäjoen kaupunki toimii isäntäkuntana. TE-palveluiden siirrolla kunnille tavoitellaan sitä, että palvelut tulisivat lähemmäksi asiakkaita. Kun aiempaa suurempi osuus työllisyyspalveluista, koulutuspalveluista ja elinkeinopalveluista on saman järjestäjän, kunnan tai kuntien vastuulla, on mahdollista päästä kohti nopeamman työllistymisen tavoitetta. Uudistuksen ytimessä on niin sanottu kannustava rahoitusmalli. Työttömyysjaksoja lyhentävä kunta hyötyy taloudellisesti, kun kuntalainen työllistyy. Meiltä uudistus vaatii uudenlaista ajattelutapaa. Työllisyyden hoitoon on jatkossa suhtauduttava ekosysteemilähtöisesti eli koko kuntaa työllisyyden hoitoon sitovasti. Kunnat saavat jatkossa valtionosuutta niiden vastuulle siirtyviin TE-palveluihin. Olemme sitoutuneet osoittamaan tuon siirtyvän valtionosuuden (arvio 378.000 €) täysimääräisesti järjestämisalueen työllisyyden hoitoon. Avainkysymys on kuitenkin jälleen kerran, riittävätkö kunnille siirtyvät valtionosuudet TE-palveluiden laadukkaaseen hoitoon järjestämisalueella.
Viime vuosina tehtyjen merkittävien veto- ja pitovoimaan tähtäävien investointien myötä poistotasomme on kasvanut lähes 2 miljoonaan euroon (1,1 m€ v. 2018 tilinpäätöksessä). Velkamäärän pitäminen maltillisena ja poistotason kasvun katkaiseminen vaatii meiltä edelleen tarkkaa investointien priorisointia.
Lisätietoja antavat:
Tero Kankaanpää
kunnanjohtaja
puh. 044-2970 256
tero.kankaanpaa(at)isokyro.fi
Jaana Järvi-Laturi
hallintojohtaja
puh. 050-314 2358
jaana.jarvi-laturi(at)isokyro.fi
Takaisin uutisiin